Suomen sisäinen muuttoliike huojuu vedenjakajalla

Kaupunkiin vai maaseudulle – epävarmuuden talvi saa pohtimaan asuinpaikkaa. Suomalaiset valuivat kiihtyvään tahtiin pääkaupunkiseudulle, kunnes korona-aika toi käännöksen. Nyt edessä voi olla uusi muutos.

2.10. 2:00 | Päivitetty 2.10. 7:42

Suomen sisäinen muuttoliike teki korona-aikana historiallisen käännöksen. Kun siihen asti väki oli kiihtyvää tahtia valunut etelään ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, nyt sieltä muutettiin pois.

Nettomuuttoluvut paranivat pitkästä aikaa kehyskunnissa, seutukaupungeissa ja maaseudulla. Lappi sai ensimmäistä kertaa muuttovoittoa muualta Suomesta sitten vuoden 1962. Pääkaupunkiseudulle muutto romahti.

”Valtava, dramaattinen muutos”, kuvasi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Rasmus Aro esitellessään uutta väestöennustetta.

Tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudulle muuttaminen on vähän elpynyt, mutta Helsingin seudulle muuttaa vähemmän väkeä kuin sieltä lähtee pois. Samaan aikaan eniten muuttovoittoa Suomessa keräävät muut yli sadantuhannen asukkaan kaupungit.

Pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen kehitys huojuu nyt eräänlaisella vedenjakajalla. Mihin suomalaiset tästä eteenpäin haluavat muuttaa? Palaako pääkaupunkiseudun imu vai tuleeko hajautumiskehityksestä uusi normaali?

Muuttohaluihin vaikuttavat lukuisat asiat etätyömahdollisuuksista maailmantilanteeseen. Iso merkitys on elinkustannuksilla, joiden nousukierre kurittaa parhaillaan kansaa.

Edessä olevana epävarmuuden talvena energian hinnannousun on arvioitu iskevän rankimmin haja-asutusalueilla asuviin. Kun auton tankkaaminen vie rahat ja sähkölämmitteisen omakotitalon energialasku järkyttää perheen taloutta, moni saattaa pohtia, olisiko jossain muualla paikka, jossa elämisestä selviäisi halvemmalla. Muuttajia kaupungin kerrostaloihin ja edullisemman kaukolämmön sekä julkisten liikenneyhteyksien pariin voi taas ilmaantua.

Toiset voivat kokea, että maalla asuminen on aina halvempaa. Siellä kun ei ole mahdollisuuksia kuluttaa rahaa kaupungin viihdykkeisiin ja rientoihin.

Isoon kuvaan asiantuntijat eivät odota muutoksia. Vaikka hajautuminen jossain määrin jatkuisikin, kaupungistumisen megatrendi ei pysähdy. Suomalaisista asuu isoimmilla, yli sadantuhannen asukkaan kaupunkiseuduilla jo roimasti yli puolet. Pelkästään pääkaupunkiseudulla asuu lähes kolmannes väestöstä. Keskittymisen on ennustettu jatkuvan.

Vaikka muuttovoittoisten kuntien määrä on hajautumisen trendin vallitessa kasvanut, suuria riemunkiljahduksia ei ole alueillakaan kuultu. Syynä on ikärakenne, jonka takia yhä useampi kunta jää vaille luonnollista väestönlisäystä.

Suomi jatkaa vanhenemistaan kiihtyvää vauhtia seuraavat parinkymmentä vuotta. Kun suuret ikäluokat alkavat täyttää 80 vuotta ja ehtivät pian jo 85-vuotiaiksi, hoidettavia riittää jokaisella uudella hyvinvointialueella.

Vuonna 2040 yli puolessa kunnista työllisyysasteen pitäisi MDI:n laskelman mukaan olla yli 90 prosenttia, jotta työllisten määrä vastaisi vuoden 2019 tasoa. Siihen on tietysti mahdotonta päästä.

Väestönkehityksen ennustajien skenaarioissa lasketaankin nyt kansainvälistymisen varaan. Jos Suomen saamat muuttovoitot ulkomailta saataisiin nostettua suhteessa väkilukuun Ruotsin nykyiselle tasolle vuoteen 2040 mennessä, tarpeellinen kehitys vahvistuisi – eikä vain pääkaupunkiseudulla. Vanhuksille saattaisi riittää hoitajia syrjäisemmissäkin paikoissa.

Ennusteessa luotu kansainvälistyvän Suomen skenaario vaatii paljon toimia, joihin poliitikot ovat vihdoin heräilemässä. Pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) vaativat jo Maahanmuuttoviraston rajua uudistamista, jotta työperäinen maahanmuutto saataisiin vihdoin toden teolla käyntiin.

Viime kuukausina Suomeen on tullut lähes 40 000 ukrainalaista, joista kolmannes haluaa jäädä maahan. Lähes 40 prosentilla suunnitelmat ovat avoinna, ja niihin vaikuttavat erityisesti työllistymismahdollisuudet Suomessa. Vähenevä, vanheneva ja työvoimapulasta kärsivä Suomen kansa tarvitsee jokaisen, joka haluaa jäädä tänne töihin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita