Itämeressä kuplii varoitus arjen haavoittuvuudesta

Varautumisesta vaikeisiin ja arvaamattomiin tilanteisiin tuli osa arkea.

Suojelupoliisin johtaja Antti Pelttari esitteli torstaina supon vuotuisen katsauksen kansallisesta turvallisuudesta.

30.9. 2:00

Sabotaasi Nord Stream -kaasuputkiin nousee klassikkoesimerkiksi siitä, miten hämärä on raja rauhan ja konfliktien välillä. Isku kaasuputkiin on ehta hybridioperaatio. Moni lisäsi sabotaasin jo Venäjän syntilistalle. Tekijästä ei välttämättä edes saada täyttä varmuutta, mikä kuuluu tällaisten iskujen luonteeseen. Tekijän lisäksi on myös kysyttävä, mitä hyötyä sabotaasista on.

Venäjän intresseissä on epävakauttaa Eurooppaa ja kääntää huomio pois siitä, mitä muualla tapahtuu. Vaikka Nord Stream -putkissa ei ole virrannut viikkokausiin kaasua, markkina reagoi sabotaasiin niin, että kaasu kallistui. Siitä Venäjä hyötyy. Samalla sabotaasi on merkki Venäjän heikkoudesta: presidentti Vladimir Putinin suunnitelmissa on reikiä muuallakin kuin kaasuputkissa.

Nyt vietetään Eurooppaa poliittisesti repineen Nord Stream -putken näyttäviä hautajaisia. Sabotaasi kaasuputkiin näyttää, miksi tiettyä infrastruktuuria todellakin pidetään kriittisenä ja energiariippuvuutta Venäjästä valtavana virheenä.

Itämeressä kuplii hirvittävä muistomerkki Euroopan Venäjän-politiikan virheistä ja myös varoitus Euroopan haavoittuvuudesta.

Yksin Itämeren pohjassa lepää satojatuhansia kilometrejä kaasuputkia, sähköjohtoja sekä korkeajännite- ja internetkaapeleita. Ne ovat tärkeitä yhteiskunnan toimimiselle ja tietoliikenteelle, ja siksi ne kiinnostavat myös kyberrikollisia ja valtiollisia toimijoita, kuten tiedustelupalveluita ja puolustusvoimia. Halua ja kykyä esimerkiksi tietoliikennekaapelien vakoiluun on muun muassa Venäjällä ja Kiinalla, mutta myös muilla.

Sabotaasi osoitti, että putkilinjat ja datakaapelit ovat merenpohjassa suhteellisen suojattomia. Yksinkertaista Nord Streamin kaltaisen infrastruktuurin vahingoittaminen merenpohjassa ei silti ole. Juuri siksi myös suojelupoliisi pitää selvänä, että sabotaasin takana on valtiollinen toimija.

Vaikkei sabotaasia määritellä nyt hyökkäykseksi Ruotsia tai Tanskaa vastaan, isku Nord Stream -putkiin uhkaa laajasti kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Hyvin konkreettisesti kaasuvuodot haittaavat merenkulkua ja tuhoavat ympäristöä sekä nostattavat pelkoa siitä, mitä seuraavaksi voi tapahtua. Se oli sabotaasin tarkoituskin.

Suomi reagoi sabotaasiin niin kuin voi odottaa. Järkytys peitettiin nopeasti pragmaattisuudella. Varautumisen ministerityöryhmää johtava valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ilmoitti kaikille hallinnonaloille määräyksestä tehostaa välttämättömän infrastruktuurin turvatoimia. Se koskee myös Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputkea.

Eurooppa sai karun muistutuksen haavoittuvuudestaan sekä siitä, miten riippuvaisia suuretkin EU-maat ovat Yhdysvaltojen ja Britannian jakamasta tiedustelutiedosta. Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan CIA varoitti kesällä Saksaa hyökkäyksestä kaasuputkiin.

Suomessa suojelupoliisi julkaisi torstaina vuosittaisen katsauksensa kansallisesta turvallisuudesta. Sen viesti on viime päivien tapahtumiin nähden rauhoitteleva. Supon mukaan riskit tiedetään ja kriittistä infrastruktuuria suojataan, eikä uhka-arvio ole muuttunut aiemmasta. Supon johtajan Antti Pelttarin mukaan kriittisen infrastruktuurin lamauttaminen lähitulevaisuudessa kyberhyökkäyksellä ei ole todennäköistä.

Venäjä kuitenkin muokkaa toimintaansa, kun olosuhteet muuttuvat. Supo arvioi Venäjän suuntaavan tiedusteluaan kyberympäristöön. Yritysvakoilun uhka kasvaa, sillä Venäjällä on pakotteiden seurauksena pula huipputeknologiasta.

Jos sabotaasissa on jotain hyvää, niin se, että kaikkialla Euroopassa nopeutetaan toimia, joilla varmistetaan energiahuollon ja digitaalisen infrastruktuurin toimivuutta sekä esimerkiksi juomaveden saantia myös kriisioloissa. Varautumisesta vaikeisiin ja arvaamattomiin tilanteisiin on tullut osa arkea, sillä tulevasta talvesta tulee ilman sabotaasejakin vaikea.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita