Valintakoejärjestelmää on uudistettava tutkitun tiedon perusteella

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) ehdotti ylioppilaskirjoituksista luopumista ja haukkui valintakoejärjestelmän muutoksen.

Ylioppilaskokelaita ylioppilaskirjoituksissa helsinkiläisessä Ressun lukiossa syyskuussa 2021.

30.9. 16:30

Korkeakouluista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) kertoi keskiviikkona MTV:n uutisille, että uudistaisi lukio-opetusta voimakkaasti ”esimerkiksi luopumalla kokonaan ylioppilaskirjoituksista”. Lukioasioista vastaava opetusministeri Li Andersson (vas) sanoi seuraavana päivänä suhtautuvansa Honkosen ajatukseen ”avoimin mielin”.

Honkonen perusteli ehdotustaan erityisesti edellisellä korkeakoulujen valintakoejärjestelmän muutoksella, jota hän pitää virheenä. Uudistus lisäsi ylioppilasarvosanojen merkitystä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, minkä lisäksi ensikertalaiskiintiöitä laajennettiin. Honkosen mukaan uudistus on lisännyt lukiolaisten paineita.

On totta, että lukiosta on tullut aiempaa rankempi. Se vaatii enemmän itsenäisyyttä kuin ennen, eikä ulkoluvulla enää pärjää. Oppilaanohjaajat kertovat yhä useamman haluavan käydä lukiota neljä vuotta. Valintakoeuudistus on osaltaan lisännyt stressiä ja ohjannut opiskelemaan tiettyjä aineita, mutta se on saanut myös syntipukin roolin ja siitä liikkuu väärää tietoa. Julkisuudessa unohtuu, että lukioon vaikuttaa myös opetussuunnitelma.

Valintakoejärjestelmän uudistamisen vaikutuksista tiedetään sitä paitsi vielä vähän. Uudistus tuli voimaan vuonna 2020. Yliopistot ovat aloittaneet laajan selvitystyön, jonka avulla voidaan tunnistaa ja korjata mallin ongelmia. Tieteellinen selvitystyö on tarpeen, jotta muutokset tehdään faktojen perusteella. Olisikin ollut hyvä, jos tiedeministeri olisi malttanut odottaa tutkimusperusteista tietoa ennen omien mielipiteidensä julkituontia.

Nuorten pahoinvointi on vakava ja pitkään jatkunut yhteiskunnallinen ongelma. On kuitenkin epäselvää, kuinka paljon ylioppilaskirjoituksista luopuminen auttaisi. Niin kauan kuin kaikki eivät voi opiskella haluamaansa alaa, nuoria on asetettava jollain tavalla järjestykseen. Ylioppilaskirjoitukset ovat tähän tasa-arvoisin, reiluin ja tehokkain tapa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita