Suomen Nato-matkasta rakennetaan ehyttä tarinaa

Suomen johdon toiveena on vakiinnuttaa Nato-maissakin tapaa puhua siitä, miksi Suomi toimii niin kuin toimii.

Presidentti Sauli Niinistö puhui perjantaina uudessa Helsinki Security Forum -tapahtumassa.

1.10. 16:30

Niin Venäjällä kuin Suomen läntisissä liittolaismaissakin on tarve ymmärtää, mitä Suomen liittyminen Natoon tarkoittaa. Myös Suomen johdon on hyvin hyödyllistä rakentaa Suomen Nato-päätökselle ja viime kevään alkuun kaoottisellekin mutta varsin nopeasti hahmonsa saaneelle Nato-prosessille ehyt tarina.

Venäjälle Suomi viesti juuri, että itärajan yli ette tule edes turistimatkoille. Mutta käytössä on ollut ohuempaakin rautalankaa. Presidentti Sauli Niinistö ja Suomen muukin johto toistavat Venäjälle kolmekohtaista viestiä: Venäjä ei ole Suomelle sotilaallinen uhka. Suomen liittyminen Natoon ei ole ketään eli siis Venäjää vastaan. Jatkossakin Suomi vastaisi itse oman alueensa puolustamisesta.

Jos jokin kolmesta kohdasta muuttuu, muutkin voivat muuttua, Venäjälle viestitään. Venäjän painostus voisi siis saada Suomen katsomaan uudestaan esimerkiksi sitä, tuleeko Suomeen Naton ohjuspuolustusta tai tukikohtia. Tällaista on Venäjän ja Nato-Suomen uusi tasapainopeli.

Venäjän lisäksi myös uusille liittolaisille on selitettävä Suomen nopeita käänteitä. Päätöksen viisautta ei epäillä, mutta Suomen johdon toiveena on rakentaa Nato-maissakin ymmärrystä siitä, miksi Suomi toimii niin kuin toimii. Yksi osa tätä oli viikonvaihteessa järjestetty ensimmäinen Helsinki Security Forum -seminaari. Se kokosi yhteen eritoten Suomen vanhoja ystäviä, kuten tutkijoita ja diplomaatteja.

”Olen kutsunut omaa kansallista Nato-prosessiamme demokratian voitoksi”, Niinistö sanoi puheessaan.

Oma turvallisuusseminaari on yksi areena keskustelulle Pohjolan turvallisuudesta. Suomea kuunnellaan yhä tarkkaan, vaikka hetki valokeilassa meni jo. Suurten Nato-maiden johtajia ei saatu puhujapönttöön, minkä ymmärtää. Suomella ei ole mitään erityistä hätää. Turbulentin viikon päätteeksi Venäjää muistutettiin kuitenkin Suomen turvatakuista tiedottamalla siitä, että Yhdysvallat ja Suomi käynnistävät jo aiemmin sovitut sopimusneuvottelut puolustusyhteistyöstä.

Nopeista käänteistä kertoo myös se, että Suomi ja Ruotsi eivät enää ole Naton uusimpia kandidaatteja. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti perjantaina Ukrainan hakevan pikakaistalla Natoon.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita