Tauti X olisi voinut olla paljon pahempi

Koronaviruspandemia on vaatinut melkein 6 000 suomalaisen hengen, mutta paljon pahemminkin olisi voinut käydä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) joutui kovaan paikkaan, kun pandemia saapui Suomeen kevättalvella 2020.

1.10. 2:00

Koronavirusepidemia on talttumassa ja muuttumassa influenssan kaltaiseksi endeemiseksi taudiksi, joka tuottaa uusia tartunta-aaltoja ja virusmuotoja. Rokotuksia jaetaan riskiryhmille samalla tavalla kuin influenssassa. Koronavirus ei siis ole kadonnut eikä katoa, mutta pandemia on tasaantunut niin, että on aika katsoa, miten meni ja mitä opittiin. Tällaista työtä on tehty esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL).

Maailmanlaajuista pandemiaa tiedettiin odottaa, mutta sen ennustettiin olevan normaalia vakavampi influenssavirus. Maailman terveysjärjestössä (WHO) oli puhuttu myös tauti X:stä, mutta ei kovin vakavasti. Sellainen Wuhanissa loppuvuonna 2019 kuitenkin syntyi, uudenlainen sars-virus.

Uuden viruksen kohdalla ensimmäiset päivät ja viikot ovat ratkaisevia. Kun virus pääsi ulos Kiinasta, sitä oli mahdoton pysäyttää, vaikka Suomessakin monet sitkeästi kuvittelivat, että tarpeeksi kovilla keinoilla virus voitaisiin vielä tukahduttaa. Missään se ei ole kuitenkaan onnistunut.

Syrjäinen sijainti antoi Suomelle sen verran peliaikaa, ettei epidemia ollut ehtinyt pahaksi ennen maaliskuussa 2020 säädettyjä liikkumisrajoituksia. Se osoittautui ratkaisevan tärkeäksi, sillä koronavirusrokote onnistuttiin lopulta kehittämään alle vuodessa. Jos rokotteen kehittämiseen olisi kulunut useita vuosia, kuten aluksi ennustettiin, seuraukset olisivat olleet kauhistuttavat. Mitään b-suunnitelmaa ei pöytälaatikoissa ollut.

Päättäjät joutuivat alkuvaiheissa ohjaamaan tilannetta lähes sokkoina ja valtavassa paineessa. Mediassa ja sosiaalisessa mediassa levisi kauhuskenaarioita, jotka ajoivat ihmisiä paniikkiin. Pelon vallassa ihmiset alistuivat tiukkoihin rajoitustoimiin juurikaan oikeuksiaan kyselemättä.

Päätöksenteko oli hankalaa, sillä hallintohimmeliin kuuluivat hallitus, ministeriöt, aluehallintovirastot, sairaanhoitopiirit ja kunnat. Valmiuslaki keskitti valtaa valtioneuvostolle ja valtioneuvoston kanslialle, mutta varsinaista ”koronanyrkkiä” ei perustettu.

Terveyskriisin koordinointivastuu kuului sosiaali- ja terveysministeriölle, joka otti ohjat tiukasti haltuunsa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johdolla ministeriö ajoi päättäväisesti omaa linjaansa, joka oli usein tiukempi kuin esimerkiksi THL:n asiantuntijat suosittelivat.

Kriisi politisoitui kaikkialla. Suomessa se lisäsi erityisesti pääministeri Sanna Marinin (sd) kannatusta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa huono epidemian hoito saattoi viedä Donald Trumpilta jatkokauden. Muita paremmin pandemiassa selviytyivät tasa-arvoiset vahvan luottamuksen maat.

Suomessa tärkeintä oli ihmisten hengen ja terveyden suojeleminen, mutta kiistaa käytiin siitä, olivatko kaikki toimet ”välttämättömiä ja oikeasuhtaisia” vai aiheuttivatko ne liikaa oheisvaurioita. Rajoitusten taloudelliset seuraukset olivat odotettua pienempiä, sillä terveys ja talous toimivatkin samaan suuntaan: huono epidemiatilanne haittasi taloutta enemmän kuin rajoitukset. Sen sijaan kärsijöiksi joutuivat koululaiset ja opiskelijat, joille virus ei ollut kovin vaarallinen mutta joille rajoitukset olivat hyvin haitallisia. Sairaanhoito ei ollut Suomessa missään vaiheessa katkeamispisteessä, mutta tehohoidon kapasiteettia on jatkossa syytä kasvattaa.

EU ja WHO olivat molemmat korostaneet valmistautumissuunnitelmissa, ettei ihmisten tai tavaroiden siirtymistä rajojen yli pitäisi kriisissä katkaista, mutta kun paniikki otti vallan, rajoja alettiin sulkea. Suurta apua siitä ei ollut.

Suomessa tartuntojen arveltiin tulevan rajojen yli vieraiden mukana, mutta nyt tiedetään, että paljon enemmän tautia kuljettivat maailmalta kotimaahan palanneet suomalaiset. Vaikka EU epäonnistui alkuvaiheessa, sillä oli ratkaiseva rooli rokotteiden hankinnassa. Ilman unionia Suomi olisi jäänyt rokotejonossa armotta hännille.

Suomi selvisi pandemiasta lopulta melko hyvin – osin taidolla, osin onnella. Pelastava enkeli kriisissä olivat nopeat rokotekehittäjät. Ilman heitä kuolonuhreja olisi tullut paljon enemmän.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita