Kiinan keisari ei voi tehdä virheitä

Kiina ja Venäjä ovat hakeneet toisistaan niin sotilaallista, taloudellista kuin poliittistakin tukea, mutta Xi Jinpingin ja Vladimir Putinin suhteessa Venäjä on selvä altavastaaja.

16.10. 2:00 | Päivitetty 16.10. 6:12

Kiina on liikkeessä – eikä suunta ole Yhdysvaltojen johtamille läntisille demokratioille mieluisa.

Kiinan nopean talouskasvun ja keskiluokan kukoistuksen toivottiin johtavan Kiinan avautumiseen ja demokratisoitumiseen, mutta Kiina haastaakin Yhdysvaltojen johtaman maailmanjärjestyksen. Kiinan eristäytyminen muusta maailmasta koronaviruspandemian takia vain korostaa vastakkainasettelua.

Kiinan vallan kasvot on kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri ja presidentti Xi Jinping. Sunnuntaina alkavassa puoluekokouksessa Xi valitaan kolmannelle kaudelle, ellei valtavaa ihmettä tapahdu. Uuden Kiinan keisarina Xi on maailman vaikutusvaltaisin ihminen.

Xin otetta vallasta on aika ajoin myös epäilty, sillä kova koronapolitiikka taittoi talouskasvua ja katkoi lännen Kiina-riippuvaisuuksia. Xi sitoi myös omaa arvovaltaansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin tukemiseen, kun Kiina hyväksyi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

Kommunistisen puolueen sisälläkin lienee omat valtakamppailunsa, mutta Xiltä puolue on saanut, mitä tilasi: vahvan Kiinan, jossa marssitaan samaan tahtiin ja pannaan muitakin maita ruotuun. Kiinan tavoitteena on olla maailman johtava valtio vuonna 2049, kun Kiinan kansantasavalta täyttää sata vuotta. Tavoitteen saavuttamiseksi Kiinalla on jo huomattavasti taloudellista, diplomaattista ja sotilaallista voimaa.

Maailma jakautuu Yhdysvaltojen ja Kiinan leireihin. Vastakkainasettelu nousi kulisseista maailmannäyttämölle viimeistään Donald Trumpin presidenttikaudella. Maailmankartalla kipupisteitä ovat Taiwan, Hongkong ja Etelä-Kiinan meri sekä Xinjiang, jossa Kiina sortaa uiguurivähemmistöään. Omat rintamansa muodostavat taistelut teknologian, kyberavaruuden ja avaruuden herruudesta.

Kiinan nousuun Yhdysvallat vastaa keräämällä ympärilleen demokratioiden liittoa ja karsimalla lännen riippuvaisuuksia Kiinaan. Naton tutkaan Kiinan ovat tuoneet Yhdysvaltojen vaatimukset vuodesta 2019 lähtien. Euroopan unionissa Kiinan nousu ja vielä enemmän koronaviruspandemian karvaat kokemukset näkyvät toimina, joilla toimitusketjuja katkotaan ja tuotantoa kotiutetaan Kiinasta Eurooppaan.

Kiina ja Venäjä ovat pääosassa Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin keskiviikkona julkistamassa Yhdysvaltojen uudessa kansallisessa turvallisuusstrategiassa. Kiinan Yhdysvallat haluaa päihittää, Venäjää hillitä.

Kiina ja Venäjä ovat hakeneet toisistaan niin sotilaallista, taloudellista kuin poliittistakin tukea, mutta Xin ja Putinin suhteessa Putin on selvä altavastaaja. Kun Venäjä heikkenee niin sotilaallisesti kuin taloudellisestikin, se on entistä enemmän Kiinan armoilla.

Perinteisesti Kiina on seurannut sivusta, kun muut sotivat, ja ottanut siitä hyödyt irti. Niin on nytkin. Kiina ostaa halvalla Venäjän käsiin jäävän kaasun. Kun sota sitoo Yhdysvaltojen huomion ja joukot Eurooppaan, Kiina hyötyy siitäkin. Venäjän ydinaseuhkailu on kuitenkin Kiinalle liikaa. Länsi puolestaan yrittää vaikuttaa Venäjään vaikuttamalla Kiinaan.

Lännen yritys kytkeytyä irti Kiinasta on irtikytkentää globalisaatiosta. Kiina on kiinni kaikessa, mitä maailmantaloudessa tuotetaan. Mutta on Kiinakin riippuvainen muista.

Kommunistisen puolueen puoluekokous voi olla Kiinan omille toimille vedenjakaja. Yksi kysymyksistä koskee sitä, irtaantuuko Kiina koronavirustartuntojen nollalinjasta. Satojen miljoonien ihmisten eristäminen on maksanut Kiinan johdolle luottamusta ja talouskasvua. Nollastrategiasta perääntyminen ei kuitenkaan ole ollut Xille mahdollista ennen puoluekokousta.

Kiinan ongelma on se, ettei virheettömän järjestelmän virheetön johtaja voi tehdä virheitä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita