Tanskassa käydään tasaiset mutta yllätykselliset vaalit

Tanskassa kaksi skandaaleissa ryvettynyttä entistä ministeriä tekee näyttävää paluuta politiikan parrasvaloihin omissa uusissa puolueissaan.

Tanskan entinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen sai kesällä korruptioskandaalin vuoksi potkut puolueestaan, mutta hän perusti heti uuden oman puolueen. Uusi puolue on saanut kannatuskyselyissä noin kymmenen prosentin kannatuksen. Tanskassa on kansankäräjävaalit tiistaina.

31.10. 2:00

Tanskan tiistaina järjestettävien kansankäräjävaalien teemat eivät yllätä, sillä kaikkialla Euroopassa kamppaillaan energiakriisin ja inflaation sekä myös terveydenhuollon kriisin keskellä.

Vaaliasetelma on hyvin tasainen. Silti Tanskan politiikassa on omat erityispiirteensä, kuten se, että uusia puolueita on syntynyt kuin sieniä sateella. Tanskalaisten erikoisuus on myös, että vaikka poliitikko kuinka ryvettyisi skandaaleissa, sitä voi seurata poliittinen uudelleensyntyminen.

Tanskan vaaleissa näyttävää paluuta yrittää kaksi hyvin näkyvästi ryvettynyttä entistä keskustaliberaalin Venstre-puolueen ministeriä – ja molemmat näyttävät vieläpä menestyvän hyvin.

Entinen siirtolaisministeri Inger Støjberg sai viime vuoden lopulla Tanskan korkeimmalta oikeudelta tuomion siitä, että hän oli ministerinä määrännyt vastaanottokeskuksissa asuneita turvapaikanhakijapariskuntia erotettavaksi toisistaan. Støjberg kulki pari kuukautta jalkapannassa – ja perusti oman puolueen. Støjbergin tanskademokraatit on saanut kannatusmittauksissa kahdeksan prosentin kannatuksen. Puolueen nimi viittaa Ruotsin ruotsidemokraatteihin, ja paljon samaa on myös tavoitteissa.

Toinen palaaja on Tanskan entinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen. Hänestä voi tulla jopa kuninkaantekijä, joka kilpailuttaa tasaisten vaalien jälkeen keskustavasemmistolaista punaista blokkia ja keskustaoikeistolaista sinistä blokkia siitä, kummalta saisi raskaamman ministerisalkun.

Uusia puolueita on syntynyt kuin sieniä sateella.

Løkke Rasmussen erotettiin viime kesän puoluekokouksessa Venstrestä korruptioskandaalin seurauksena. Konkaripoliitikko sekoitti toistuvasti valtion varat ja omat rahansa käydessään ostoksilla ja viettäessään vapaa-aikaa. Pari viikkoa potkujen jälkeen Løkke Rasmussen oli kuitenkin jo oman puolueensa johdossa. Myös Løkke Rasmussenin puolue Moderaterne lainaa nimensä Ruotsista ja Ruotsin pääministeripuolueelta maltilliselta kokoomukselta. Kannatusmittaukset ennakoivat Rasmussenin puolueelle yli kymmenen prosentin ääniosuutta.

Tanskan vaaleissa ehdokkaita on asettanut ennätysmäärä puolueita, kaikkiaan 14. Uudet puolueet sekoittavat poliittista kenttää. Sosiaalidemokraatteja edustava nykyinen pääministeri Mette Frederiksen saa varautua siihen, että puolue tarvitsee hallitukseen kumppaneita, vaikka demarit säilyttäisivät asemansa suurimpana puolueena. Enemmistöön 179 edustajan kansankäräjillä tarvitaan 90 paikkaa.

Vaalit järjestetään ennenaikaisesti. Uusiin vaaleihin Frederiksenin painosti tukipuolue Radikale venstre, jota hiersi yhä parin vuoden takainen minkkiskandaali. Demarihallitus päätti koronaviruspandemian aikana lopettaa viruksen takia kaikki Tanskassa tarhatut minkit. Päätös todettiin myöhemmin laittomaksi.

Vaikka skandaaleja riittää, Tanska on poliittisesti vakaa ja hyvin ennakoitavissa. Tanskan poliittinen kartta mullistui jo 2000-luvun alussa, kun protestiliikkeenä syntyneen nationalistisen ja muslimivastaisen Tanskan kansanpuolueen kannatus alkoi nousta. Vuoden 2015 vaaleissa Tanskan kansanpuolue sai huimasti valtaa tukiessaan Løkke Rasmussenin oikeistolaista vähemmistöhallitusta.

Tanskan kansanpuolue hapertui kuitenkin omaan menestykseensä, sillä sen keskeisistä teemoista tuli politiikan valtavirtaa. Puolue, joka dominoi parikymmentä vuotta Tanskan politiikkaa, kerää enää parin prosentin kannatuksen ja on vaarassa pudota kansankäräjiltä.

Frederiksenin johdolla demarit ovat ajaneet Tanskan turvapaikkapolitiikan jo oikeastaan päätepisteeseen, sillä Tanskassa valmistellaan turvapaikanhakijoiden sijoittamista Ruandaan odottamaan käsittelyprosessia. Silti maahanmuuttoteemat puhuttelevat yhä äänestäjiä, kuten tanskademokraattien suosio osoittaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita