Hallitus jakaa rahaa tarvitseville ja muille

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt arvostelee hallitusta velkaantumisen jatkamisesta. Hallitus on jakanut rahaa kovalla vauhdilla, muttei kovin tarkasti.

Rockbändi Apocalyptica oli yksi koronatukien saajista keväällä 2020.

28.10. 2:00 | Päivitetty 28.10. 6:59

Hallituskausi on päättymässä samalla tavalla kuin se sujunut, kun hallitus tukee vielä ennen eduskuntavaaleja sadoilla miljoonilla euroilla muun muassa sähkön kuluttajia, joukkoliikennettä ja lapsiperheitä. Tukien ongelmatkin ovat samat kuin ennen: rahaa kuluu paljon, kun sitä jaetaan niillekin, jotka eivät tukea tarvitsisi.

Torstaina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) moitti kovin sanoin hallituksen talouspolitiikkaa eduskunnan talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa. Ensi vuoden budjettiesitystä käsittelevässä lausunnossa Vatt arvostelee hallitusta velkaantumisen jatkamisesta. Jos talouden tasapainottamiseen ei ryhdytä, ”riski talouden haaksirikkoutumisesta kasvaa”, tutkimuskeskus katsoo.

Rahojen jakamiseen ihmisille on suhtauduttu perinteisesti hiukan kainostellen varsinkin, jos se tapahtuu vaalien yhteydessä. Sdp:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne sai arvostelua, kun hän lupasi viime eduskuntavaalien alla eläkeläisille ”vappusatasen”.

Viime vuosina rahatulppa on kuitenkin irronnut. Siihen on ollut niin poliittisia kuin ajankohtaisiakin syitä. Poliittisiin syihin kuuluu nykyhallituksen ohjelma: hallitus ilmoitti alusta lähtien, että nyt ei ole säästämisen aika. Ajankohtaisia syitä ovat olleet halpa raha, koronaviruskriisi ja uusimpana energiakriisi. Syksyn budjettiriihen aikana pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi Suomen elävän nyt ”sotataloudessa”. Rahahanoja on samoista syistä avattu muuallakin kuin Suomessa.

Hallitus astui ulos talouden raameista heti hallituskauden alussa, kun koronavirusepidemia sai avaamaan valtion kirstun keväällä 2020. Silloin korostettiin, että oli tärkeää välttää 1990-luvun laman kovan politiikan virheet. Rahaa päädyttiin jakamaan niin kunnille kuin yrityksillekin lopulta enemmän kuin olisi edes tarvittu.

Koronatuet haluttiin jakaa nopeasti, joten niiden osumatarkkuus jäi heikoksi. Valtion tarkastusviraston raportin mukaan Business Finlandin ja ely-keskusten kautta jaetuista 1,3 miljardin euron kehitystuista iso osa meni tahoille, jotka eivät epidemiasta kärsineet tai olisi rahaa tarvinneet. Rahaa sai, jos osasi hakea. Valtio päätyi tukemaan esimerkiksi äveriäitä rokkibändejä, kuten Apocalypticaa (332 000 euroa) ja Apulantaa (166 339 euroa).

Takavuosina talouspolitiikan hyveenä pidettiin sitä, että jos yhteen paikkaan pannaan rahaa, toisesta paikasta olisi hyvä vähän säästää. Viime vuosina on yleistynyt toisenlainen ajatustapa: kun yhteen tarkoitukseen pannaan rahaa, miksei sitten toiseenkin. Tällainen ajattelu kukki erityisesti tämän syksyn budjettiriihessä, johon lisäkierrettä antoivat lähestyvät eduskuntavaalit.

Joulukuussa tulee voimaan sähkön arvonlisäveron alennus. Sen oli tarkoitus auttaa niitä, joita sähkön kallistuminen eniten kirpaisee. Suurin osa 350 miljoonasta eurosta valuu kuitenkin ihmisille, joilla on kiinteähintainen sähkösopimus. Kyse on siis pitkälti yhteisten rahojen lahjoittamisesta pois.

Suomen Kuvalehden kolumnissaan (42/22) julkistalouden professori Roope Uusitalo arvioi, että sekä korona- että energiatukia on jaettu samalla tavalla: ei niinkään sinne, missä tarve on suurin, vaan sinne, minne niitä on helpointa antaa.

Sähkön arvonlisäverovapautus kestää huhtikuuhun. Sopivasti vaaleihin asti ulottuu myös joukkoliikenteen kymmenen prosentin arvonlisäveron poistaminen. Monien muiden hallituksen rahajakojen tavoin nämäkin rahat osuvat sinne sun tänne: esimerkiksi hiihtolomalaisten Lapin-lentoja tuetaan tänä talvena noin satasella per matka.

Ikioman 112 miljoonan lahjarahansa budjettiin sai valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Niin köyhille kuin rikkaillekin lapsiperheille joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä on julkisuudessa niin vahvasti henkilöitynyt keskustaministeriin, että tämä voisi henkilökohtaisesti allekirjoittaa äänestäjille lähtevät valtion joululahjasekit: Rakkaudella, Annika.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita