Yritysten tuloksissa ei vielä tuoksu taantuma

Osa yrityksistä tuntuu elävän jopa ihan eri tunnelmissa kuin kuluttajat.

Finnairin vertailukelpoinen liiketulos nousi plussalle. Tulosta painoi kuitenkin kalliiksi muuttunut polttoaine.

2.11. 2:00 | Päivitetty 2.11. 6:12

Pörssiyhtiöt ovat esitelleet viime aikoina tuloksiaan kolmannelta vuosineljännekseltä, eli loppukesältä ja alkusyksyltä. Inflaatio on kiihtynyt, koronaviruspandemian pahin vaihe on – toivottavasti – takana, nollakorkoaika kadonnut ja taantumaa odotellaan. Näitä ympäristön muutoksia voi koettaa haistella tuloksista.

Tulosten haju on ristiriitainen. Osa yrityksistä tuntuu elävän jopa ihan eri tunnelmissa kuin kuluttajat. Kuluttajat ovat muuttuneet synkiksi, mutta muutama suoraan kuluttajamarkkinoista elävä yritys voi suorastaan paksusti. Loputtomiin tunnelmat eivät voi pysyä näin ristiriitaisina.

Kuluttajien ja yritysten ristiriita näkyy Keskon tuloksessa ja Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa. Barometrissa suomalaiset kertovat, että ajankohta ei ole ollut koskaan näin huono ostosreissulle. Rahaa on jäänyt säästöön, mutta kauppaan ei kyllä mennä, suomalaiset laskevat. Silti Kesko teki ennätystuloksen. Liikevaihdosta puolet tulee ruoan myynnistä. Päivittäistavarakaupan liikevoitto kasvoi kolmannella neljänneksellä 133,4 miljoonaan euroon.

Ristiriitaa auttaa ymmärtämään toinen Tilastokeskuksen mittaus, laskelma päivittäistavarakaupan liikevaihdon kehityksestä. Sen mukaan liikevaihto nousi selvästi syyskuussa, mutta kun hintojen vaikutus puhdistettiin tuloksesta, myynnin määrä laski.

Ruokakauppa ei näköjään kärsi hintojen noususta. Moni muu yritys on vaikeuksissa siksi, että kustannusten nousua ei saa vietyä täysimääräisesti myyntihintoihin. Suomalaisen ruokakaupan neuvotteluasema suhteessa tuottajiin, teollisuuteen ja kuluttajiin on kuitenkin niin vahva, että kauppa onnistuu kuorimaan inflaatiostakin itselleen hyvän siivun. Keskolla on yli 36 prosentin markkinaosuus ruokakaupan myynnistä.

Stockmannin ja Tokmannin tulokset sen sijaan heikkenivät – niillä ei ole samanlaista suojaa kuluttajien inflaatioajan mielialoilta kuin ruokakaupoilla. Leipä on ostettava, maksoi mitä maksoi, mutta kun muoviämpäreistä ja hajuvesistä voi tinkiä, kustannusten nousua ei saa hintoihin sisään.

Kotimarkkinoiden vireys on kiinni työllisyysasteesta.

Myös Finnairin tulos on tässä ajassa mielenkiintoinen. Yhtiö menetti Aasian-lentojen etuaan, kun Venäjän ylilennot loppuivat. Finnair oli tuloskierroksen suuri yllättäjä, ja myönteisellä tavalla. Liikevaihto kasvoi, ja yhtiö kertoi tehneensä voittoa pitkän tappioputken jälkeen. Kolmas neljännes ei koko vuotta pelasta, mutta suunta on hyvä.

Vaikka Finnairilla on Suomessa vahva neuvotteluasema suhteessa matkalaisiin, yhtiötä nosti säästöjen ohella erityisesti se, että pandemia hellitti eikä uusiin matkustusrajoituksiin ole enää lähdetty. Patoutunut matkustamisen halu purkautuu. Tämä voima ylittää kuluttajien apeat perustunnelmat.

Tässä ajassa kiinnostavia ovat myös rahoitusalan yritykset. Ne ovat nollakorkoajan jälkeen siirtymässä väljemmille vesille. Koron nousu tarjoaa rahoitusyhtiöille mahdollisuuksia monipuolistaa rahan osto- ja myyntitoimintaa. Toisaalta kuluttajien synkkyyden ja korkojen nousun luulisi haittaavan pankkibisnestä.

Näin ei kuitenkaan ole ainakaan vielä käynyt. Nordea ja OP-ryhmä tekivät hyvät tulokset. Korkokate kasvoi, eikä yrityksillä ja kuluttajilla ole ollut maksuvaikeuksia. Maksuaikojen joustoja on tosin kyselty, ja niihin on pankeissa varauduttu. Asiakkaiden talletuksille ei vieläkään makseta oikeastaan minkäänlaista korkoa, mutta antolainauksesta on lohkaistavissa jo isompi siivu pankille. Lainojen korkosuojaustuotteetkin käyvät näinä aikoina hyvin kaupaksi, OP kertoi.

Pörssiyhtiöiden tuloksissa ja odotuksissa ei vielä ole taantuman tuoksua. Tulokset ovat aikaan – ja varsinkin yleisiin taloutta koskeviin odotuksiin – suhteutettuina keskimäärin melko hyviä.

Kulutuskysyntä piti finanssikriisin jälkeisenä aikana Suomen taloutta käynnissä. Jos kulutus tyssäisi, talous hiljenisi ja ajaisi taantumaan. Kotimarkkinoiden vireys on kiinni työllisyysasteesta. Toistaiseksi työtä on riittänyt.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita