Koululaisten osaamisen rapistumiseen on puututtava aiempaa kovemmalla otteella

Tuorein Pisa-vertailu on vielä työn alla, mutta jo edellisessä vertailussa paljastui huolestuttavia tietoja osaamisen heikentymisestä ja huonosti lukevien isosta joukosta.

Uusimmat Pisa-vertailun tulokset valmistuvat ensi vuoden lopulla. Viime aikoina suomalaisten peruskoulun päättäneiden tai päättövaiheessa olevien osaaminen on heikentynyt.

6.11. 2:00 | Päivitetty 6.11. 6:03

Tavallisesti näihin aikoihin odotettaisiin jännityksellä OECD-maiden Pisa-vertailun tuoreimpia tuloksia. Peruskoulun päättövaiheessa olevien tai peruskoulun juuri päättäneiden 15-vuotiaiden osaamisesta aina kolmen vuoden välein tehtävä vertailu on kiinnostanut Suomessa jo pitkään. Ensin vuoden 2006 huipputulosten takia, ja sitten sen jälkeen alkaneen osaamisen heikentymisen vuoksi.

Koronaviruspandemia kuitenkin muutti aikatauluja. Vuodelle 2021 suunnitellut Pisa-testit siirrettiin tälle vuodelle, joten tuoreita tuloksia saadaan vasta ensi vuoden lopulla. Pientä toivoa paremmasta on saatu Koulutuksen arviointikeskuksen valtakunnallisesta mittauksesta, jossa heikkeneminen on pysähtynyt. Tosin heikentymisen pysähtyminen tarkoittaa, että koululaisten osaaminen on yhä selvästi alle 2000-luvun alun tason. Harva asiantuntija uskookaan, että uudet Pisa-tulokset osoittavat trendin kääntyneen.

Tilanne on huolestuttava, vaikka Suomi toki kuuluu edelleen Pisa-vertailussa maailman parhaiden joukkoon. Kärkipaikoilta putoaminen tuntuu ikävältä, mutta huolestuttavaa on ennen kaikkea suomalaisnuorten oppimistulosten heikentyminen.

Pisa testaa yhdeksäsluokkalaisten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Edellisessä, vuoden 2018 Pisa-vertailussa huolta herätti tason yleisen laskun lisäksi erityisesti heikoimpien lukijoiden joukon kasvu. Jo 14 prosenttia Suomen yhdeksäsluokkalaisista lukee niin huonosti, että se vaikeuttaa yhteiskunnassa toimimista. Siis joka seitsemännen nuoren lukutaito on sillä tasolla, ettei hän todennäköisesti pärjää peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa tai työelämässä.

Asiantuntijat ovat esittäneet tilanteelle erilaisia selityksiä (Tiede 1.11.).

Oppimistulosten heikentyminen on kulkenut yhtä matkaa internetin ja erityisesti sosiaalisen median käytön yleistymisen kanssa. Kun kaikki maailman tieto tuntuu löytyvän taskussa aina kulkevasta älypuhelimesta, koulu on asiantuntijoiden mukaan menettänyt asemaansa tiedon lähteenä. Osa asiantuntijoista arvelee älypuhelinten muuttaneen suhtautumista oppimiseen yleensäkin. Ne ovat myös muuttaneet opiskelutapoja, kun tiedonhankinnan osaaminen on alkanut korostua muistamisen sijaan. Joitakin asioita pitäisi kuitenkin opetella edelleen ulkoa.

Samalla on huomattu, että yhä harvempi lukee vapaa-ajallaan. Se vaikuttaa oppimistuloksiin, sillä lukeminen parantaa lukutaitoa, laajentaa sanavarastoa ja helpottaa abstraktia ajattelua. Tässäkin kehitystä selitetään sillä, että älypuhelin paitsi tarjoaa koukuttavia ärsykkeitä myös heikentää kärsivällisyyttä.

Myös poliittisilla päätöksillä saattaa olla asiassa osansa. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen koulutuksesta leikattiin selvästi. Yhteiskunnan muuttumista muutenkin on pohdittu, onhan koulu osa yhteiskuntaa. Yhteiskunnassa eriarvoisuus on lisääntynyt, mutta toisaalta Suomessa koulutus ei enää ole samanlainen reitti parempaan elintasoon ja elämään kuin omilla vanhemmilla. Se voi vaikuttaa motivaatioon, etenkin jos tulevaisuus tuntuu muutenkin synkältä.

Monet käytännön työtä tekevät opettajat ovat myös huomanneet, että viime vuosina kasvava joukko vanhempia ja oppilaita on alkanut ajatella olevansa koulun asiakkaita. Lisäksi moni opettaja kertoo monien lasten nukkuvan liian vähän.

Muitakin syitä on esitetty. Kuten koulun suhteen aina, taustalla on usein oma kokemus. On syytetty opetussuunnitelman perusteita sekä niiden huonoa toteuttamista. On syytetty inkluusiota mallina ja toisaalta sen väärää toteuttamista. Jotkut epäilevät uusia koulurakennuksia ja valtavia yhdistettyjä luokkia, toiset taas kurin vähyyttä ja liiallista leimaamisen pelkoa, jonka vuoksi peruskoulusta voi päästä ilman toimivaa lukutaitoa.

Todennäköisesti oppimistulosten heikentymisen taustalla on useita syitä. Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.

Peruskoulunsa päättävien osaamisen huonontuminen on vakava ongelma. Huonosti lukevien osuus on jo hälyttävällä tasolla. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa osaajia, mutta nyt osaamistaso heikkenee. Seuraavan hallituksen on syytä ottaa tähän puuttuminen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan.

On kuitenkin varottava kaatamasta syytä vain koulujen niskaan. Suomalainen koulu on pysytellyt paljon paremmin ajassa kiinni kuin moni tunnustaa, vaikka kaikenlaista hiottavaa tietenkin aina on. On pidettävä huolta siitä, että opettajan ammatti on houkutteleva ja että opettajat voivat keskittyä opettamiseen. Koulutukseen on siis panostettava, mikä tarkoittaa rahaa. Samalla on ymmärrettävä, että kaikkia ongelmia ei saada korjattua vain rahaa lisäämällä.

Suomessa olisi myös syytä pohtia, mikä yhteiskunnassamme väsyttää ja stressaa monia nuoria ja heikentää heidän oppimistaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita