Nyt ei tarvita hallituskriisiä

Ennallistamisasetuksesta syntynyt kiista on heikentänyt entisestään hallituksen sisäistä henkeä.

Hallituksen henki on viime aikoina huonontunut. Kuvassa vihreitä edustava ympäristöministeri Maria Ohisalo, sosiaalidemokraatteja edustava pääministeri Sanna Marin ja keskustaa edustava valtiovarainministeri Annika Saarikko.

9.11. 2:00

Eduskunnassa on odotettavissa keskiviikkona kipakkaa puhetta metsistä, luonnosta, luontokadosta ja Suomen EU-politiikasta. Hallituksen on määrä vastata opposition välikysymykseen, jonka sytykkeenä oli EU-komission esitys uudesta ennallistamisasetuksesta.

Asetus ja hallituksen vastauksen hierominen ovat johtaneet hallituskriisiin. Keskusta on halunnut, että pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoittaa vastauksessaan Suomen äänestävän asetusta vastaan, mikäli Suomen vaatimukset eivät toteudu.

Hallitus sai syyskuussa väännön jälkeen sorvattua yhteisen kannan, joka on periaatteessa myönteinen mutta edellyttää muutoksia komission esitykseen. Hallituspuolueiden rivit kuitenkin hajosivat eduskunnassa, kun keskustan, Sdp:n ja Rkp:n edustajat tukivat valiokunnissa opposition tiukempia sanamuotoja.

Hallituksen kiista on monella tapaa outo. Suomen kantaa ei muodosta hallitus, vaan eduskunnan suuri valiokunta loppukuusta. Nykyinen hallitus ei myöskään ole hyväksymässä asetusta, vaikka jatkaisikin vaalikauden loppuun asti, sillä edessä on pitkä neuvotteluprosessi. Periaatteessa on mahdollista, ettei asia valmistu edes nykyisen EU-komission kaudella. Riita välikysymyksen vastauksesta on siis isolta osin teatteria.

Ratkaisevassa asemassa on keskustan eduskuntaryhmä, jossa kaikki eivät välttämättä hyväksy hallituksen alustavaa sopua välikysymyksen vastauksesta. Keskusta on syvässä kannatusalhossa. Vaalituloksesta epävarmat keskustan edustajat saavat myös paljon painetta kentältä.

On vaikea sanoa, millainen kynnys keskustalla on kaataa hallitus tukemalla opposition välikysymystä. Jos hallitus jatkaa, on selvää, että sen henki on entistä huonompi.

Komission mukaan ennallistamisasetusta tarvitaan, koska luontokatoa ei ole saatu puheista huolimatta pysäytettyä EU-alueella. Siksi komissio esittää, että muun muassa vesialueita, soita ja metsiä pitää EU:ssa ennallistaa vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja sen jälkeen lisää.

Suomessa muun muassa metsätalouden toimijat ja keskustan kenttä vastustavat jo periaatteessa ajatusta, että komissio voisi säädellä metsien käyttöä. EU:lla on toimivaltaa ilmasto-, ympäristö- ja luontopolitiikassa, muttei metsäpolitiikassa, joka Suomessa tarkoittaa pitkälti metsätalouspolitiikkaa. Tämä on jatkuva kiista, sillä metsät ovat myös ympäristöä.

Kritiikki kohdistuu myös komission laskelmiin kustannuksista ja hyödyistä. Ne ovat epämääräisiä, mutta Suomen osalta kulut olisivat suhteessa selvästi suuremmat kuin muissa jäsenmaissa. Osin se selittyy kalliisti ennallistettavien sisävesien määrällä, mutta osin myös komission valitsemalla verrokkivuodella, joka on Suomen kannalta epäedullinen.

Tilanne on saanut monet ymmärrettävästi kysymään, kuinka tehokasta Suomen ennakkovaikuttaminen oli. Kritiikki kohdistuu myös pääministeriin, jonka vastuulla EU-politiikka on.

Nyt kiistellään myös tulevasta vaikuttamisesta asiaan. Vastustajien mukaan Suomen on otettava asetukseen tiukka linja Ruotsin tapaan. Hallituksen ehdotuksen kannattajien mukaan jyrkkyys tässä vaiheessa vain huonontaisi neuvotteluasemaa, kun asiasta päätetään määräenemmistöllä.

Vaalikausien loppusuorilla riidat tuppaavat nousemaan pintaan. Siitä on viime kausilta ikäviä esimerkkejä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kaatoi hallituksensa vaalien alla, Alexander Stubbin (kok) sateenkaarihallitus taas vastusti eduskunnassa lopulta omia esityksiään.

Nyt etenkin keskustassa tuska on kova. Keskusta ja Sdp ovat sitä paitsi saaneet hallituskauden tärkeimmät tavoitteensa läpi jo alkukaudesta.

Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin, inflaation ja taantuman uhan keskellä Suomi ei todellakaan tarvitse hallituskriisiä. Keskustalaistenkin on syytä vakavasti pohtia, millaisina he haluavat historian heidät muistavan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita