Suomi halusi vahvaa komissiota ja tiukkaa talouskuria – toinen toiveista toteutuu

Kun EU-maiden taloutta ohjailevia sääntöjä muutetaan, myös unionin valtatasapaino liikkuu.

EU-komission päämaja Brysselissä. Komissio esitteli keskiviikkona näkemyksiään EU-maiden talouden kehittämistarpeista.

10.11. 2:00 | Päivitetty 10.11. 6:06

Euroopan komissio esitteli keskiviikkona näkemyksiään siitä, miten EU-maiden taloudet sidottaisiin paremmin ohjailtavaksi paketiksi.

Kun ehdotuksiin otetaan kohta eri puolilla Eurooppaa kantaa, silloin ei keskustella vain ideoiden sisällöistä – esimerkiksi siitä, pitääkö veloille ja vajeille olla numeraaliset rajat. Esitystä punnitessa väännetään myös siitä, mitä maata, mitä EU-instituutiota ja mitä poliittisia tarpeita muutokset palvelisivat. Komissio tönäisee vanhaa valtatasapainoa.

Euroopan unionin vaje- ja velkasäännöt ovat pian kolmekymmentä vuotta vanhat. Niitä on täydennetty monta kertaa, mutta ydin on säilynyt. Jäsenmaan velka ei saa ylittää summaa, joka vastaa 60:tä prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Vaje ei saa ylittää kolmea prosenttia. Pohjalla on ollut ajatus, jonka mukaan jäsenmaat keräävät unionista helpommin taloudellista etua, jos niiden taloudet ovat kestävyydeltään suurin piirtein samanlaisia.

Vuosien varrella on tullut selväksi, että säännöt ovat yhtä aikaa sekä liian tiukat että liian löysät. Jäsenmaat eivät pysy niiden sisällä, mutta ylityksistä ei ole koitunut ylittäjille mitään merkittävää haittaa tai rangaistusta. Velkamarkkinat eivät ole rangaisseet ylityksistä, ja komission kanssa on aina voitu neuvotella niille hyvä selitys.

EU-maat ovat keskimäärin selvästi velkarajan väärällä puolella – omasta mielestään oikein hyvin perustein. Kun EU:n taloussääntöjä moititaan liian tiukoiksi, moittijat jättävät huomioimatta, että eivät säännöt ennenkään ole menoa hidastaneet. Ja kun koronaviruspandemia iski, ne pantiin tyystin hyllylle.

Komissio ei nytkään kaipaa korjailuja tärkeimpiin numeroihin. Ei siksi, että 60 ja 3 olisivat täydellisiä numeroita vaan siksi, että ne on kirjattu perussopimukseen. Perussopimuksen avaaminen olisi kuin aukaisisi Pandoran lippaan.

Talouden tasapainon palauttamista ja sen aikataulua koskevia kohtia sen sijaan halutaan muuttaa – koska niitä on helpompi muutella. Komissio tarjoaa mallia, jossa jokaiselle ylivelkaantuneelle jäsenmaalle räätälöitäisiin aikataulutettu ohjelma, joka palauttaisi velat ja vajeet sovittujen rajojen sisälle sovitussa aikataulussa.

”Sovittu” on tässä avainsana. Komissio rakentaisi nämä palauttavat ohjelmat kohdemaalle ja seuraisi, pysyykö se niissä. Jos ei pysy, sakot olisivat ehkä pienet, mutta niitä saisi herkästi.

Malli lisäisi taas EU-komission valtaa.

Komissio on viime vuosina kerännyt muilta EU-instituutioilta ja jäsenmailta valtaa pieninä ja isoina murusina. Komissio on edennyt omasta tahdostaan, mutta myös siksi, että valtaa on sille työnnetty: valmisteltavaa ja laskettavaa on kriisiaikoina ollut paljon. Kun elpymispakettia rakennettiin, jäsenmaat väänsivät isoista periaatteista, mutta valta kätkeytyi käytännön ratkaisuihin – esimerkiksi siihen, miten sääntöihin rakennettiin ehdot, joilla jäsenmaat saivat elpymisrahaa. Valmistelu ja seuranta asettuivat komission tehtäviksi.

Kun jäsenmaat saavat nyt entistä enemmän omistajuutta velkaa kutistaviin toimiinsa, komissiolle tarjotaan todennäköisesti monia investointeja, jotka halutaan siivota syrjään, kun velkasuhdetta lasketaan – tai kaunistellaan. Hyviä velkaantumisen syitä voisivat olla esimerkiksi investoinnit ilmastonsuojeluun ja sellaisiin rakennemuutoksiin, jotka auttavat myöhemmin vaikkapa julkisen talouden tasapainottamisessa. Näiden hyvien syiden hyvyyden punnitseminen jäisi ensi sijassa komissiolle.

Kun Suomi liittyi EU:hun, tavoitteita jäsenyydelle oli tietysti monia. Talouden ja vallan kysymyksissä Suomi halusi kurinalaista talouspolitiikkaa ja vahvaa komissiota. Komissiosta on tulossa entistä vahvempi, mutta muutos ei välttämättä enää palvele Suomen toista tavoitetta, kurinalaisuutta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita