Yhdysvallat äänestää Trumpin varjossa

Demokraatit yrittävät torjua republikaanien vaalivoittoa pelottelemalla Donald Trumpin paluulla.

Republikaanikuvernööri Ron DeSantisin kannattajia Floridassa.

8.11. 2:00 | Päivitetty 8.11. 6:57

Yhdysvalloissa kokoonnutaan tänään vaaliuurnille valitsemaan päättäjiä liittovaltion kongressiin, mutta myös lukuisiin osavaltioiden tehtäviin kuvernööreistä seriffeihin. Lisäksi äänestetään erilaisista kansalle alistetuista aloitteista, joista moni koskee tänä vuonna aborttioikeutta.

Helppouden vuoksi vaaleista on tapana puhua puolueiden valtakunnallista kannatusta mittaavina ”välivaaleina”, joissa demokraattien sininen aasi kohtaa taisteluareenalla republikaanien punaisen norsun. Todellisuudessa kysymys on demokraattisesta spektaakkelista: käydään paljon erilaisia vaaleja, joissa ratkaisevat pitkälti paikalliset olosuhteet.

Tänään vaalipäivänä valtava määrä pieniin ja suurin virkoihin pyrkiviä ehdokkaita odottaa äänestäjien tuomiota. Jokaisella on takanaan tukijoukkonsa, joka on auttanut omaa ehdokastaan keräämällä rahaa, jakamalla vaalimainoksia tai kulkemalla ovelta ovelle vakuuttamassa äänestäjiä. Yhdysvallat ei toimisi ilman tätä demokratian jalkaväkeä.

Yhdysvaltojen demokratia on paljon laajempi ja monimutkaisempi rakennelma kuin miltä se kaukaa katsoen näyttää. Demokratia on jatkuvaa taistelua: uusiin vaaleihin lähdetään heti, kun edellisten äänet on laskettu. Järjestelmä on pysynyt pystyssä ja kompuroinut eteenpäin vuodesta 1776 alkaen. Yhdysvaltojen 250-vuotispäivää vietetään vuonna 2026, ja juhlia isännöi vuoden 2024 presidentinvaalien voittaja.

Viime viikkoina on soitettu hälytyskelloja demokratiaa uhkaavista vaaroista. Kyselyjen mukaan demokratian rapautuminen huolestuttaa suurinta osaa amerikkalaisista, ja syypäänä siihen he pitävät vastakkaista puoluetta. Poliittisen väkivallan amerikkalaiset sentään tuomitsevat hyvin laajasti.

Presidentti Joe Biden vetosi viime viikon puheessaan demokratian puolesta. ”Erityinen asia Yhdysvaltojen demokratiassa on tämä: juuri tarpeeksi monet meistä ovat juuri tarpeeksi monissa tilanteissa päättäneet suojella eivätkä purkaa demokratiaa”, presidentti sanoi.

Huoli demokratian kohtalosta on varmasti aito, mutta on se myös poliittinen. Vallassa oleva puolue häviää välivaalit melkein aina, sillä Washingtonin vallanpitäjiin ollaan harvoin tyytyväisiä. Nyt äänestäjiä suututtavat nopeasti nousevat hinnat. Demokraattien pitää keksiä keinot herättääkseen omat kannattajansa uurnille, eikä heillä ole siihen tarkoitukseen Donald Trumpia parempaa mörköä.

Trumpin nimi ei ole näissä vaaleissa äänestyslipussa, mutta hän saattaa ilmoittaa presidenttiehdokkuudestaan jo ensi viikolla. Se olisi sähköisku, jonka jälkeen Yhdysvaltojen politiikassa ei olisi kuin yksi asia: puolesta vai vastaan. Ehdokkuuteen Trump toivoo pääsevänsä surffaamaan republikaanien vaalivoiton aallolla.

Demokraatit ovat leimanneet republikaanit ääripuolueeksi, vaikka ovat valtaan päästyään pitäneet voimassa joitain Trumpin linjauksia, jotka he leimasivat aikanaan mahdottomiksi. Esimerkiksi tiukka linja Kiinaan ja maahanmuuttoon on nykyään myös Bidenin agendalla. Se todistaa, että osa Trumpin politiikasta oli lopulta demokratian peruskauraa: kansan ääntä kovakorvaisille päättäjille.

Mutta sitten on se toinen puoli: suuri valhe. Republikaanien riveissä eri tehtäviin on ehdolla satoja Trumpille lojaaleja ehdokkaita, jotka ovat julkisesti kiistäneet vuoden 2020 vaalien tuloksen. Vaalivalheen allekirjoittamisesta on tullut ele, jolla Trumpille uskolliset republikaanit erottautuvat puolueen valtavirrasta omaksi lahkokseen.

Demokraatit varoittavat, että tämä joukko voi kahden vuoden kuluttua kaivaa Trumpille ne puuttuvat äänet, joita lainkuuliaisemmat republikaanipäättäjät eivät viimeksi suostuneet tuottamaan. Siksi tämän päivän vaali on myös esivaali vuoden 2024 ratkaisevaan mittelöön.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita