Kiinan taloudellinen etu vaatisi vapautta, Xi Jinpingin etu sulkeutumista

Kiina alkaa suistua polultaan, jota pitkin maa on yrittänyt nousta maailman suurimmaksi taloudeksi.

Vuonna 2012 Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteet olivat paremmat, kuten silloisten varapresidenttien Xi Jinpingin ja Joe Bidenin ilmeet kertovat.

14.11. 2:00

Kiina on presidentti Xi Jinpingin aikana vaihtanut valtataktiikkaansa. Muutos voi palvella Xitä lyhyellä aikavälillä, mutta ei Kiinaa pitkällä aikavälillä.

Aikaisemmin kansa pidettiin Kiinassa myöntyväisenä tarjoamalla sille visio vaurastumisesta: saatte maallista hyvää, jos pidätte suunne kiinni. Tilalle on tullut kuri: saatte pampusta, jos ette pidä suutanne kiinni. Taktiikan vaihtaminen voi olla Kiinalle tuhoisaa.

Xin linjasta huomaa, että hän on politiikan eikä talouden ekspertti. Xin puheissa taloudellinen kasvu ja sen vaatimat keinot ovat vain alaviitteitä – pakollisia muodon vuoksi toisteltuja fraaseja geopolitiikan katsauksissa.

Yksi esimerkki talouden etujen väistymisestä on, miten koronaviruspandemiaa on yritetty padota. Tuoreimpien tietojen mukaan pandemia ei ole Kiinassa hallinnassa. Tuhannet havaitut omikrontartunnat johtavat väistämättä siihen, että pandemia riistäytyy käsistä. Kiinalla on silti vain nollatoleranssin linja, koska maan johtajat ovat jostain päättömästä syystä tehneet siitä uskottavuuskysymyksen.

Viikko sitten Kiinan päättäjät vahvistivat, että linja ei muutu. Tartuntojen nopea lisääntyminen johtaa siihen, että ihmiset suljetaan sisälle ja taloudellinen aktiviteetti hyytyy. Ja tämä tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen.

Pandemian aikana Kiinan vienti veti hyvin. Yksi syy oli pandemialinja. Kiina patosi tartuntoja hyvin, kun muu maailma sulki ovet. Nyt tilanne on päinvastainen. Kiina jäi pandemiaan jumiin, muu maailma siirtyi kohti normaalia. Kiinan vienti vähenee.

Koronalinja on kuitenkin vain oire. Kiina ikääntyy, työikäinen väestö vähentyy, ja muutos vientivetoisesta maasta korkean teknologian palveluyhteiskunnaksi vaatisi lisää vapautta yrittää, osata ja keksiä. Xi sen sijaan ottaa talouden yhä tiiviimmin puolueen valvontaan. Kommunistiselle puolueelle teknologian kehittäminen on ase kilpailussa Yhdysvaltoja vastaan.

Samaan aikaan kun Xi tukehduttaa Kiinan taloutta syliinsä, länsimaat ja lännen yritykset yrittävät vähentää riippuvuuttaan Kiinasta. Se on paljon vaikeampaa kuin riippuvuuden vähentäminen Venäjästä, mutta suunta on selvä. Länsi muuttuu protektionistisemmaksi ja ainakin strategisten tuotteiden tuotantoketjuja keritään takaisin länteen. Valtiot tulevat tässä apuun.

Jos tappio tulee, Xi kantaa siitä suurimman vastuun.

Kiinan pitkäaikainen tavoite on, että maa nousee maailman suurimmaksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Käyrä nousi hyvin vielä pari vuotta sitten, ja Kiina tavoitti Yhdysvaltoja. Nyt näyttää siltä, että Kiinan nousu taittuu ja Yhdysvallat voi pysyä ykkösenä. Kiinan bruttokansantuotteen kasvu on hiipunut noin kolmen prosentin tienoille, jossa se vuoden kolmannen neljänneksen aikana oli. Se on paljon alle niiden aikojen, kun vuoden 2050 tavoitetta rakenneltiin.

Kiinan kasvu ei ole enää paljonkaan nopeampaa kuin Yhdysvaltojen talouskasvu. Kaiken lisäksi Yhdysvaltojen lukemat ovat luotettavat, Kiinan lukemat ovat enemmänkin sovittuja kuin aitoja mittauksia.

Jos Kiina haluaa takaisin vuoden 2050 tavoitteen vaatimalle kasvu-uralle, kotimarkkinoiden kysynnän olisi kasvettava nopeasti. Mitä pitempään Kiina takkuaa koronaviruksen kanssa, sitä kauemmas tavoite ja ura karkaavat.

Se olisi valtava arvovaltatappio Kiinan ylimmälle johdolle, joka on tarjonnut juuri tätä kiriä todisteeksi autoritaarisen hallintonsa ylivoimaisuudesta.

Jos tappio tulee, Xi kantaa siitä suurimman vastuun. Hän ehkä on vahvin Kiinan johtaja Mao Zedongin jälkeen, mutta hän saattaa nousta Kiinan johtajien sarjassa myös toiseksi suurimpien virheiden tekijäksi – Maon jälkeen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita