Koronarokotteista syntyi nuiva sopu

Koronarokotteita ruvetaan jakamaan nykyistä laajemmalle joukolle. Se on järkevää, vaikka lisärokotteista ei välttämättä ole kovin suurta hyötyä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi ajatuksiaan koronaviruksesta tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

11.11. 2:00 | Päivitetty 11.11. 16:58

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sai tahtonsa läpi, kun neljänsiä koronavirusrokotteita ruvetaan jakamaan nykyistä laajemmin myös perusterveelle työikäiselle väestölle. Rokotuksia voidaan jatkossa antaa esimerkiksi kunnissa lääkärin arvion mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei kuitenkaan muuta omaa arvioitaan, jonka mukaan neljänsiä rokotuksia suositellaan vain 60–64-vuotiaille. Lisäksi riskiryhmiin kuuluville suositellaan tehosteannoksia.

Linjaus on järkevä, sillä valtiolla on varastossa 1,3 miljoonaa rokotetta, jotka kannattaa käyttää. Lisärokotuksista on todennäköisesti jonkin verran hyötyä tartuntojen vähentämisessä ja vakavan tautimuodon estämisessä. THL ei ole pitänyt hyötyä niin merkittävänä, että koko kansan massarokotuksiin olisi perusteita, muttei ole aiemminkaan vastustanut rokotteiden jakamista halukkaille esimerkiksi terveyskeskusten tai työterveyshuollon kautta influenssarokotusten tapaan.

Pääasia on, että niin rokotusten kuin muidenkin lääketieteellisten hoitojen antamisesta päättävät jatkossakin asiantuntijat eivätkä poliitikot.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Oikaisu 11.11. kello 16.57: THL suosittelee neljänsiä annoksia 60–64-vuotiaille, ei yli 65-vuotiaille, kuten pääkirjoituksessa aiemmin luki. Lisäksi toisin kuin pääkirjoituksessa aiemmin luki, riskiryhmiin kuuluville suositellaan tehosteannoksia,jotka eivät välttämättä ole sama asia kuin neljännet annokset.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita