Työperäinen maahanmuutto ei ole ihmelääke, mutta lääke se on silti

Suomi ei voi odotella työn perässä Suomeen tulevia, vaan heitä on aktiivisesti houkuteltava.

Filippiineiltä muuttanut Glaiza San Juan valmisteli vuosi sitten Pirjo Seppä-Noprin kanssa lounasta Pohjolan palvelukodissa Tampereella.

15.11. 2:00

Tutkija Pasi Saukkonen herätteli lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa suomalaisia tajuamaan, että työperäinen maahanmuutto ei ole patenttilääke Suomen työvoimapulaan ja ikääntymiseen.

Sama pätee melkein mihin tahansa Suomen talouden ja työvoimapolitiikan tarpeisiin: patenttilääkkeitä ei ole. Ei esimerkiksi julkisen talouden vajetta hoideta vain veroja korottamalla. Ei sitä hoideta vain menoja leikkaamallakaan. Eikä säästämistä kaipaavilla ole sitä luksusta, että tasapaino palautuisi tinkimällä jostain yhdestä ja täsmällisestä menokohteesta.

Saukkosen mukaan ”on suoraan sanoen vastuutonta ajatella, että ratkaisu huoltosuhteeseen tai työvoimapulaan löytyisi työperusteisesta maahanmuutosta”. Totta, mutta tämän voi lukea väärinkin – niin, että maahanmuuton lisääminen on turhaa. Ei ole. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Se ei ole ihmelääke, mutta lääke kuitenkin.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on perinteisesti rakentunut rajoittamisen mentaliteettiin. Tulijoihin on suhtauduttu lähtökohtaisesti epäluuloisesti, ja viranomaisprosesseissa on ollut päämääränä löytää syyt, joiden perusteella tulo voitaisiin estää tai maassa viipymistä rajoittaa. Ammattiyhdistysliike esiintyy solidaarisena, mutta löytää aina uusia näennäisesti hyvää tarkoittavia esteitä ulkomaalaisten tulolle.

Suomalaiset hallinnon prosessit ja asenteet muuttuvat näköjään todella vaivalloisesti.

Koko lähtökohta on käännettävä nurinpäin. Suomen on alettava houkutella työvoimaa ulkomailta. Me emme voi edes odotella saapuvia, vaan heitä on haettava ja heille on tarjottava räätälöityjä etuuksia. Suomen työmarkkinoita on mainostettava: muut ikääntyvät maat kilpailevat samasta saaliista, eikä Suomi ole kovin houkutteleva kohde.

Teollisuusmaiden järjestö OECD mittasi, mitkä maat ovat koulutetun työvoiman mielestä houkuttelevimpia muuttokohteita. Suomi oli kaukana kärjestä. Edellä olivat kaikki Pohjoismaat ja esimerkiksi Viro. Suomi pärjää vertailussa yliopisto-opiskelijoita houkuttelevana maana, mutta Suomi hukkaa heidät valmistumisensa jälkeen.

Yksi kylmän ja vaikeakielisen maan harvoista myyntivalteista on hyvinvointivaltiomme etuineen. Populistit ovat väittäneet maahanmuuttajien syövän hyvinvointivaltion resursseja ja vievän työpaikat suomalaisilta. Ei ja ei. Ilman työperäisen maahanmuuton lisäämistä hyvinvointivaltion resurssit kutistuvat. Kotimaan työttömien työllistäminen on luonnollisesti tärkeää, mutta kansantalouden mittakaavassa he eivät kilpaile työn perässä tulevien kanssa. Työn määrä ei ole vakio. Kuten taloustutkimus kertoo: työn tekijöiden lisääminen luo uutta työtä, eikä maahanmuutto aiheuta pysyviä paineita alentaa palkkoja.

Suomessa suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on suhdannealtista. Puheet maahanmuuton lisäämisestä hiljenevät taantumien aikaan. Näin ei pitäisi olla, sillä tulijoiden määrän kasvattaminen on vuosikymmenien mittainen prosessi. Sen uskottavuus katoaa, jos välillä soutaa ja välillä huopaa.

Vaikka Suomen kannattaakin punnita maahanmuuttoa pitkäaikaisena investointina hyvinvointivaltioon, ihmiset eivät tule ulkomailta Suomea ja huoltosuhdetta korjaamaan. He tulevat parantamaan elintasoaan ja elämään hyvää elämää. Ihmiset eivät ole resursseja ja numeroita. Heidän pitää tuntea olevansa tervetulleita niin hallinnon, työnantajien kuin muiden työntekijöidenkin silmissä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta on mittaillut suomalaisten asenteita työperäiseen maahanmuuttoon. Mittauksista huomaa, että suopeus ulkomailta tulevaa työvoimaa kohtaan kasvaa. Tarvitseeko tämänkin olla teema, jossa kansa menee edeltä ja politiikka seuraa perässä sitten, kun kansan peloltaan uskaltaa?

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita