Suomen ja Ruotsin ei kannata hermoilla, vaikka Turkki jatkaa peliään

Turkin ensi vuoden vaaleissa presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tukijoille ei ole tärkeää Suomi tai Ruotsi vaan talouspolitiikan uskottavuus. Silti Suomella ja Ruotsilla pelataan isoimpien pöydässä vielä jonkin aikaa.

Ihmiset laskivat maanantaina kukkia Istanbulin sunnuntaisen pommi-iskun tapahtumapaikalle.

14.11. 16:30

Istanbulissa ainakin kuusi ihmistä tappanut sunnuntain pommi-isku on uusin osoitus siitä, miksi terrorismi on Turkille keskeinen turvallisuusuhka. Turkin johto syyttää iskusta kurdijärjestö PKK:ta sekä sen Pohjois-Syyriassa toimivaa liittolaista PYD:tä.

Isku on tuomittava. Suomen ja Ruotsin poliittiset johtajat lähettivät Turkkiin surunvalittelut. Viestit olivat poikkeuksellisen latautuneita, sillä neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista pyörivät sen kysymyksen ympärillä, mitkä kurditoimijat Ruotsi ja Suomi määrittelevät terroristeiksi. Turkilla on oma näkemyksensä, mutta Suomi ja Ruotsi pitävät kiinni EU- ja Nato-maiden linjauksista.

Turkki on saanut ratifiointeja panttaamalla Naton kuuntelemaan huoliaan. Turkki on myös sanonut suoraan, että Ruotsin suhde kurdijärjestöihin on ongelma. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson onkin ottanut näyttävästi etäisyyttä edellisen hallituksen kurdipolitiikkaan.

Turkissa Kristerssonin viime viikon Ankaran-vierailua arvioitiin myönteisesti, vaikka vihreä valo Nato-ratifioinneille ei välähtänyt. Päätöksessä ratkaisee jokin ihan muu kuin Suomen tai Ruotsin teot. Onkin kiinnostavaa, tapaako Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden Erdoğanin Balilla tiistaina alkavassa G20-maiden kokouksessa.

Erdoğan taistelee vallastaan suurvaltapelin puristuksissa ja sisäpolitiikan paineissa. Erdoğan on ahtaalla, mutta Turkin vaaleja ei ratkaise Ruotsi vaan talouslinjan uskottavuus. Silti Suomella ja Ruotsilla vielä pelataan isoimpien pöydässä. Se on vain kestettävä. Nato-matkan loppusuora on kuitenkin alkanut. Se Suomen ja Ruotsin on syytä kulkea yhdessä ja jokaista räsähdystä liikaa säikkymättä.

Suomen ja Ruotsin Natoon liittyminen on ollut monimutkainen diplomaattinen ja poliittinen prosessi, joka on kuitenkin lopulta edennyt varsin nopeasti. Sotilaallinen liittoutuminen yhdessä vahvistaa Suomen ja Ruotsin lujaa sidettä. Natolle Suomi ja Ruotsi muodostavat strategisen kokonaisuuden, jolla on huomattavasti enemmän merkitystä kuin yksittäisen maan Nato-jäsenyydellä. Nato tarvitsee Suomea ja Ruotsia, Suomi ja Ruotsi tarvitsevat Natoa, ja naapurit tarvitsevat toisiaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita