Ohjuskriisi sai Nato-maat varpailleen

Yhdysvaltojen reaktiota Venäjän hyökkäyssotaan on koko ajan hallinnut pyrkimys estää sodan leviäminen Naton ja Venäjän väliseksi. Niin nytkin, kun puolalaiselle maatilalle putosi ohjus.

Poliiseja käveli Przewodówin kylän pelloilla lähellä paikkaa, johon osui tiistaina Ukrainan ilmatorjuntaohjus.

16.11. 18:00

Maailman vaikutusvaltaisimmat johtajat olivat koolla G20-maiden huippukokouksessa Balilla, kun Venäjän hyökkäyssota tuli Ukrainan puolelta Puolaan. Puolalaiskylään iskeytyi ohjus. Ohjuskriisi osui hetkeen, jossa Balin keskusteluissa oli juuri liennytetty Ukrainan yltä kaikkein vakavinta riskiä eli ydinaseiskun uhkaa.

Uutiset Puolasta herättivät huolen siitä, tuliko sodasta nyt Naton sota. Nato-maiden ja erityisesti Yhdysvaltojen reaktiota Venäjän hyökkäyssotaan on koko ajan hallinnut pyrkimys estää sodan leviäminen Naton ja Venäjän väliseksi. Se näkyi tässäkin tilanteessa.

Puolan armeija oli korkeassa hälytystilassa ja maan johto kriisikokouksessa, mutta Puolan johto piti ohjukseen reagoidessaan pään kylmänä. Tarkasti sanansa asettivat myös Yhdysvaltojen ja muiden keskeisten Nato-maiden johtajat, kun ei vielä tiedetty, kenen ohjuksesta oli kyse.

Pian selvisi, että Yhdysvaltojen mukaan Przewodówin kylään osunut ja kaksi ihmistä tappanut ohjus oli Ukrainan ilmatorjuntaohjus. Mutta kuten ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi keskiviikkoaamuna, ilman Venäjän hyökkäystä Ukrainaan alueella ei lentelisi kenenkään ohjuksia. Myös tiistaina Venäjä teki toistasataa ohjusiskua Ukrainaan.

Vahinkoja sattuu. Tämä ei ollut Ukrainan syy, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi. Syyllinen sotatoimiin on Venäjä. Ukrainan edustajien ei silti olisi kannattanut julistaa heti ohjusta Venäjän ohjukseksi, sillä Venäjä tarttuu väitteeseen propagandassaan.

Vaikka sota tuli Puolan puolelle, pahimpia huolia sodan kärjistymisestä on onnistuttu hälventämään.

Balilla Kiinan presidentti Xi Jinping ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden varoittivat yhdessä presidentti Vladimir Putinia ydinaseiden käytöstä. Myös Kiina on nyt julkisesti osoittanut, missä sen raja kulkee Venäjän sotatoimien sietämisessä. Uhka ydinaseiden käytöstä Ukrainassa lientyi.

Se, laajeneeko sota Naton ja Venäjän väliseksi, riippuu paljolti osapuolten tavoitteista. Yhdysvallat on osoittanut, ettei se ole sotaan halukas. Venäjän tavoitteita on vaikeampi tulkita. Venäjä on kärsinyt toistuvasti tappioita eikä pysty päihittämään Ukrainan joukkoja, joten miten se voittaisi Nato-maiden joukot? Silti Venäjä uhoaa olevansa sodassa koko länttä vastaan.

Venäjä vastaa sodan ja myös maailmanpolitiikan käänteisiin terrorisoimalla siviilejä iskuilla Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Ukrainalaisten kannalta on traagista, miten Venäjän iskuista siviilikohteisiin on tullut uusi normaali, vaikka ne täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit. Iskut katkaisivat myös venäläisöljyn tulon Unkariin Ukrainan läpi kulkevassa putkessa.

Sodassa on riskejä niillekin, jotka yrittävät pysytellä sotatoimien ulkopuolella. Lokakuun lopussa Ukrainan alas ampuma venäläisohjus putosi kylään Moldovassa. Vahinko oli sekin, että Ukrainan ilmatorjuntaohjus päätyi nyt puolalaiskylään. Pahimmillaan vahingot voivat kärjistää sotatoimia. Venäjä varmasti seuraa, miten eri maissa reagoidaan Nato-maan saamaan osumaan.

Suomi sijaitsee Venäjälle strategisesti tärkeiden alueiden välittömässä läheisyydessä, ja Suomessakin on varauduttu sotatoimien oheisvahinkoihin. Suomalaiset saavat nyt myös näyttöjä siitä, mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa.

Naton yhtä jäsentä koskevissa kriiseissä ollaan itsekin osallisia. Ulkoministeri Haavistolle tuli keskiviikkona kiire viestiä, mitä tarkoittaisi, jos Puola kutsuisi Nato-maat konsultaatioihin Naton neljännen artiklan nojalla – ja mitä tarkoittaisi, jos yhteistä puolustusta koskeva viides artikla aktivoitaisiin.

Tiedon tarve on suuri, mutta Sanna Marinin (sd) hallitus ei ole ainakaan vielä halunnut suuremmin avata sitä, millainen on Naton mukanaan tuoma uusi todellisuus. Suomen johto yrittää ennemminkin hillitä Natosta käytävää kansalaiskeskustelua.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita