Saamelaiskäräjälaki on vaikea, mutta tärkeä

Hallitus antoi torstaina esityksen saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Asia on 12 vuoden käsittelyn jälkeen vihdoin saatava maaliin.

Saamelaiskäräjien uusi kausi alkoi vuonna 2020 puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson johdolla.

17.11. 17:00

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Laki on vaikea erityisesti keskustalle, joten hallitus joutui antamaan esityksen riitaisena. Vastustusta löytyy Lapin edustajista laajemminkin. Muoniosta tuleva perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) voi siirtää asian käsittelyn ryömintäkaistalle.

Saamelaiskäräjälaki uhkaa jäädä tekemättä jo kolmannelta hallitukselta. Kun myös Kansainvälisen työjärjestön ILO 169 -sopimus on yhä ratifioimatta, Suomi näyttäytyy maana, joka polkee Euroopan ainoan alkuperäiskansan ihmisoikeuksia.

Saamelaiskäräjälaki näyttää sitä yksinkertaisemmalta, mitä kauempaa sitä katsoo. Lapissa asia herättää suuria tunteita, koska jotkut uskovat saamelaisvähemmistön saavan kohtuuttomia oikeuksia alkuperäiskansastatuksensa ansiosta. Aiemmin väheksytystä saamelaisidentiteetistä on tullut tavoiteltu.

Riidat tiivistyvät siihen, kuka saa äänestää saamelaiskäräjien vaalissa. Perinteisesti saamelaisuus määriteltiin kielen kautta, mutta sen rinnalle nostettiin vuonna 1995 kriteeri, jolla saamelaiseksi voi päästä myös henkilö, jonka esi-isä on merkitty lappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjaan.

Tämä avasi saamelaiskäräjät ihmisille, joiden suvussa on harjoitettu poronhoitoa ja muita saamelaiselinkeinoja, vaikkei välttämättä puhuttu saamea. Tällaisia esi-isiä on Lapissa niin monella, että he olisivat voineet saada enemmistön saamelaiskäräjillä. Siksi käräjien nykyinen enemmistö on halunnut poistaa lappalaiskriteerin laista.

Kansainvälisistä sopimuksista riitaan on vaikeaa löytää ratkaisua. Ne lähtevät siitä, että alkuperäiskansa päättää itse, keitä siihen kuuluu. Se kuitenkin toimii vain, kun kiistaton ryhmä on jo olemassa ja kysymys on enää uusien jäsenten hyväksymisestä. Sen sijaan Suomessa pakka on levinnyt tulkinnanvaraisten lakien ja korkeimman hallinto-oikeuden vaihtuvien tulkintojen seurauksena.

Suomessa YK:n ihmisoikeuskomitean kannoilla on painoa. Viimeksi Suomen saamista huomautuksista muistutti ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Komitean kantoihin vaikuttaa kuitenkin, millaisia viestejä sille Suomesta viedään.

Aiemmin viestejä ovat vieneet saamelaiskäräjien enemmistön edustajat, mutta nyt sama peli on opittu vastapuolella. Kaksi saamelaiskäräjien jäsentä on hakenut komitealta lain varalta täytäntöönpanokieltoa. He väittävät lain loukkaavan ihmisoikeuksiaan, jos saamelaiskäräjien enemmistö saa oikeuden poistaa heidän vaalioikeutensa. Ihmisoikeuskomitea joutuu selvittelemään hirveitä ihmisoikeusloukkauksia eri puolilla maailmaa, joten voi vain kuvitella, mitä sen jäsenet ajattelevat joutuessaan toistuvasti ratkomaan riitoja saamelaiskäräjien vaaliluetteloista.

Viivyttely on enää vain vastuun väistelyä.

Suomi on itse luonut hankalan tilanteen, jollaista ei Norjassa tai Ruotsissa ole ollut. Kiistely saamelaisuuden määritelmistä osuu meillä samaan aikaan, kun pöydällä odottavat päätökset ILO 169 -sopimuksesta, joka lisäisi saamelaisten oikeuksia esimerkiksi maankäytössä – tuskin kuitenkaan niin paljon kuin jotkut tuntuvat luulevan. Nämä odotukset lienevät yksi syy saamelaiskäräjien hakemustulvaan.

Se ei tarkoita, ettei saamelaiskäräjien vähemmistöön kuuluisi ihmisiä, jotka kokevat itsensä vahvasti saamelaisiksi. Uusi laki voi tehdä joillekin ihmisille vääryyttä, mihin olisi vielä hyvä miettiä ratkaisuja. Myös saamelaiskäräjien toimintakulttuuria olisi syytä parantaa.

Toisaalta lakiesityksen juuttuminen eduskuntaan uhkaisi saamelaisten mahdollisuuksia selviytyä Suomessa kulttuurisesti ja kielellisesti omaperäisenä alkuperäiskansana. Sitä ei voi hyväksyä.

Lakihanke ei ole ongelmaton. Parempiakaan ideoita ei kuitenkaan ole pöytään lyöty, joten viivyttely on enää vain vastuun väistelyä. Poliitikkojen on aika tehdä työnsä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita