Suomi ei ole tehnyt täyskäännöstä suhteessa Venäjään

Viron pääministeri Kaja Kallas kehui Suomen tulleen Venäjän suhteen Viron linjoille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mailla on Venäjästä erilaiset kokemukset, jotka vaikuttavat myös nykyisiin valintoihin.

Viron päänministeri Kaja Kallas tapasi tiistaina Suomessa pääministeri Sanna Marinin (sd).

19.11. 16:30

Suomen ja Viron suhteet ovat hyvässä kunnossa. Se näkyy etenkin maiden pääministerien erinomaisissa väleissä. Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) on useasti kehunut Viron tarkkanäköisyyttä erityisesti Venäjän suhteen. Siihen onkin hyvät syyt, sillä virolaiset näkivät presidentti Vladimir Putinin läpi jo silloin, kun Suomi ja muut länsimaat eivät halunneet myöntää tosiasioita.

Virolaiset ovat hankkineet ymmärryksensä diktaattorien tempuista äärimmäisellä hinnalla. Vuonna 1939 maa taipui muiden Baltian maiden tavoin Neuvostoliiton painostuksen alla, koska kuvitteli pääsevänsä niin vähemmällä kuin tarttumalla aseisiin puna-armeijaa vastaan. Siinä kävi huonosti.

”Meidän johtajamme ajattelivat, että pelastaisimme ihmisemme, jos neuvottelisimme. Mutta menetimme vapauden ja asemamme itsenäisenä valtiona. Ja lopulta menetimme myös ihmisiä ja omaisuutta. Käytännössä menetimme kaiken”, Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi 15. 11. Helsingin Sanomien haastattelussa.

Viro ei halua enää joutua samanlaiseen tilanteeseen. Siksi Viro liittyi Natoon vuonna 2004 ja on ollut eturivissä kannustamassa länsimaita tukemaan Ukrainaa Venäjän hyökkäystä vastaan. Viro on itse antanut Ukrainalle todella paljon apua.

Virolaisten on joskus ollut vaikeaa ymmärtää pohjoisen naapurinsa politiikkaa, eikä heillä ole ollut tapana salailla mielipiteitään. Diplomatian kentällä suomalaisilla on joskus tapana sanoa liian vähän, virolaisilla on päinvastainen linja. Myös Kallaksen kommentit Suomen Venäjän-politiikasta olivat varsin suorasanaisia.

”Olen todella, todella iloinen, että Suomi nykyisin kuuntelee Viroa tässä asiassa”, Kallas sanoi. ”Suhtautumisemme Venäjään on ollut oikea, joten olen iloinen, että Suomi on ottanut saman kannan. Ymmärrän, että tämä tarkoittaa oikeastaan täyskäännöstä politiikallenne tässä suhteessa.”

Kallaksen tyytyväisyyttä voi ymmärtää, mutta hänen kannattaisi muistaa, ettei sotien kokemuksista ole oppinut vain Viro vaan myös Suomi. Suomen kovalla hinnalla lunastama oppi oli, että Venäjän kanssa on kaikissa tilanteissa yritettävä tulla toimeen, mutta aina pitää varautua pahimpaan. Niin Suomi on myös tehnyt.

Aseet pidettiin rasvassa ja miehet sotakunnossa silloinkin, kun Suomi esitti Neuvostoliiton parasta ystävää. Neuvostoliiton romahdettua muut Euroopan maat riisuivat itseään aseista, joten Suomelle tuli hyvä tilaisuus ostaa edullista aseita niiden poistomyynneistä. Tällä hetkellä Suomi tukee Ukrainan taistelua, joka on myös Suomen taistelu, mutta pitää samalla huolen siitä, että olemme valmiita ihan mihin vain. Tässä suhteessa Suomi ei ole tehnyt minkäänlaista täyskäännöstä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita