Unkari ratifioi, kun saa rahaa

Unkari ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet todennäköisesti heti, kun saa EU:lta rahaa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Azerbaidžaninin presidentti Ilham Alijev keskustelivat marraskuussa Samarkandissa.

24.11. 2:00 | Päivitetty 24.11. 6:24

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on kahta ratifiointia vaille valmis. Myös kansalaiset olisivat jo enemmän kuin valmiita Natoon. Jäsenyyden kannatus ei ole hiipunut sitten Venäjän hyökkäyssodan alun vaan pikemminkin entisestään vahvistunut.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreen kyselyn mukaan suomalaisista 78 prosenttia suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti, ja 83 prosenttia arvioi, että Natossa on turvallisempaa kuin sen ulkopuolella. Yli puolet suomalaisista suhtautuu Nato-jäsenyyteen erittäin myönteisesti ja vain kahdeksan prosenttia kielteisesti.

Muissa Nato-maissa kansalaisten selvä 73 prosentin enemmistö tukee Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. German Marshall Fund -ajatushautomon Transatlantic Trends -selvityksen mukaan lämpimin suhde Suomen ja Ruotsin Natoon liittymiseen on portugalilaisilla, puolalaisilla ja liettualaisilla.

Autoritaarisissa maissa johtajien suhde kansalaismielipiteeseen on monimutkaisempi kuin demokratioissa. Turkkilaisista vain joka kolmas on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tukena, ja uusia jäseniä vastustavia on enemmistö. Johtuuko tämä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kannasta vai päinvastoin, sitä on vaikea sanoa. Ristiriitaisia ovat myös Erdoğanin viestit Suomeen ja Ruotsiin.

Seuraavaksi Erdoğanin kantaa arvioi lähietäisyydeltä puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), joka on kutsuttu Turkkiin. Ruotsin johto taipui Erdoğanin edessä mutkalle, mutta Kanki-Kaikkonen tuskin pystyy samaan.

Näkymä siihen, mikä Turkin päätöksen ratkaisee ja koska, on sumea. Unkarin peli on selvempää.

Unkarille Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinnit ovat osa kuviota, jolla Unkari painostaa EU:n komissiolta Unkarilta jäädytettyjä elvytyspaketin ja rakennerahastojen miljardeja. Unkari kiristää EU-maita myös sillä, että se vastustaa Ukrainalle annettavaa 18 miljardin euron apupakettia ja haraa Venäjä-pakotteita vastaan.

Pääministeri Viktor Orbánin taktiikka toimii. Suomi seuraa nyt suu supussa Unkarin toimintaa EU-pöydissä. Ääni ei kovene, vaikka Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisella (sd) on usein aiemmin ollut paljonkin sanottavaa siitä, miten Orbánin Unkari rikkoo EU:n oikeusvaltiokriteereitä ja keskittää valtaa Fidesz-puolueelle.

Unkarin toiminta on sietämätöntä, mutta silti sitä siedetään, jotta Orbán ei putoa kokonaan presidentti Vladimir Putinin taskuun. Siellä on jo käsi.

Maanantaina Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó vieraili Venäjällä Sotšissa Atomexpo-ydinenergiafoorumissa. Szijjártó piti puheen ja tapasi Rosatomin johtoa. Venäjä rakentaa Unkariin Paksin ydinvoimalaan kaksi uutta reaktoria.

Muidenkin kuin Suomen ja Ruotsin hermot ovat Orbánin kanssa kireällä. Naapureitaan Orbán kiusaa muun muassa käyttämällä jalkapallo-ottelussa Suur-Unkariin viittaavaa huivia, jossa Unkarin alueeseen kuuluu osia Itävallasta, Serbiasta, Ukrainasta, Slovakiasta, Romaniasta ja Kroatiasta.

Unkarin ja Turkin pelit ovat ikäviä. Ero on siinä, että Unkari kuuluu maailmanpolitiikassa höyhensarjalaisiin. EU:n yhtenäisyyttä ja uskottavuutta Unkari silti pystyy horjuttamaan.

Unkari ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet todennäköisesti heti, kun Unkari saa EU:lta rahaa. Unkarin ja EU-komission odotetaan hyvin pian sopivan siitä, että Unkari saisi ainakin osan jäädytetystä noin 7,5 miljardin euron summasta.

Suomi on EU:ssa ja Natossa arvokas jäsen siksi, että se on oikeusvaltio ja vahva demokratia. On ristiriitaista, että tämä mallimaa joutuu nyt Natoon päästäkseen venyttämään ja polkemaan juuri näitä samoja arvoja. Unkarin ja Turkin johtajat siitä varmasti nauttivat.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita