Ministerin jalkoihin jäänyt Uusimaa tarvitsee lisää opiskelupaikkoja

Helsingissä tarvitaan lisää päteviä varhaiskasvattajia – mutta niin tarvitaan muitakin osaajia. Uusimaa on jäänyt jälkeen opiskelupaikkojen määrässä.

Sairaanhoito-opiskelijoita Metropolitan-ammattikorkeakoulussa Myllypurossa.

1.12.2022 2:00 | Päivitetty 1.12.2022 6:19

Varhaiskasvatuksen tilanne puhututtaa Helsingissä. Suomalaista hyvinvointia maailmalle markkinoinut tietokirjailija Anu Partanen kirjoitti esseen (HS 27.11.) lapsensa päiväkodin ongelmista. Kirjoittajan mukaan päiväkotien ongelmia ovat pula pätevistä työntekijöistä ja henkilökunnan nopea vaihtuvuus.

Helsinki tarvitsisi lähes 1 900 koulutettua työntekijää varhaiskasvatukseen: runsaat tuhat varhaiskasvatuksen opettajaa ja noin 850 lastenhoitajaa. Vuosi sitten syksyllä Helsingin yliopisto haki valtiolta kymmenen miljoonan euron rahoitusta 700 varhaiskasvattajan muuntokoulutukseen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) kutsui marraskuun alussa Helsingin edustajat neuvottelemaan asiasta, vaikka oikeasti se oli ilmeisesti jo ratkaistu – kielteinen päätös tuli heti palaverin jälkeen. Helsingin edustajat olivat tapauksesta tyrmistyneitä.

Varhaiskasvattajat ovat vain yksi esimerkki alasta, jonka osaajista on Uudellamaalla pulaa. Suuri on myös esimerkiksi hoitajien, lääkärien, opettajien, rakennusalan ammattilaisten ja ict-osaajien tarve. Myös maahanmuuttajien englanninkielistä koulutusta kaivataan kipeästi.

Kauppakamarin yhteistyöverkoston Ennakointikamarin selvityksen mukaan Uudellamaalla on suhteettoman vähän aloituspaikkoja verrattuna niin nuorten määrään, opiskelijoiden toiveisiin kuin tulevaisuuden työmahdollisuuksiinkin.

Uudellamaalla asuu 31 prosenttia 19-vuotiaista ja 33 prosenttia uusista ylioppilaista, mutta alueella on vain 26 prosenttia korkeakoulujen yhteishaun aloituspaikoista. Siksi uusimaalaisten on selvästi vaikeampaa päästä oman alueensa korkeakouluun kuin muualla Suomessa asuvien. Se johtaa esimerkiksi välivuosiin ja aivovuotoon. Ulkomailla opiskelevista noin 10 000 suomalaisesta peräti 58 prosenttia on Uudeltamaalta. Moni jää sille tielleen.

Jatkossa epäsuhta on pahenemassa: ennusteiden mukaan nuorten määrä laskee muualla, mutta kasvaa Uudellamaalla. Se tarkoittaa, että aloituspaikkoja pitäisi siirtää Uudellemaalle. Kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen. Uudenmaan korkeakouluihin valittujen valtakunnallinen osuus on Ennakointikamarin mukaan laskenut kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2021.

Poliitikkoja lobataan innokkaasti, sillä maakunnissa on pitkään ymmärretty, että korkeakoulu on alueen menestyksen kannalta ratkaiseva asia. Tällä hetkellä panoksia kasvattaa entisestään koko maassa nopeasti pahentunut pula osaavasta työvoimasta.

Korkeakouluresurssien jakamisesta on tullut sitä, mitä siltarummut olivat eilen. Se huomattiin vuoden alussa, kun opetusministeriö jakoi uusia koulutusvastuita kuudelle yliopistolle ja yhdeksälle ammattikorkeakoululle. ”Totta kai kysymys on myös aluepolitiikasta. Kysymys on siitä, että saamme koko maan mahdollisuudet käyttöön ja joka puolella Suomea on ihmisen mahdollisuus elää ja kehittää itseään”, silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) perusteli.

Millään politiikalla nuoria ei voi kuitenkaan naulata kiinni, jos he näkevät tulevaisuutensa muualla. Jatkossa opiskelupaikkoja on pakko siirtää lisää sinne, missä ihmisetkin ovat. Ratkaisuja pitää tehdä jo ensi hallituskaudella.

Myös varhaiskasvatuksen paikkoja tarvitaan lisää. Ongelman ratkaisu pelkällä koulutuksella olisi kuitenkin veden kaivoon kantamista. Koulutusvaatimusten nosto on luonut kierteen, jossa opiskelujen makuun päässeet jatkavatkin opinnoissaan pidemmälle ja paremmin palkattuihin töihin. Siksi ongelman ratkaisuun tarvitaan muutakin kuin koulutusta – esimerkiksi kelpoisuusvaatimusten tarkastelua, ulkomaista työvoimaa ja ainakin pääkaupunkiseudulla myös palkankorotuksia.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?