Tekoäly kirjoittaa pääkirjoituksen

Verkossa julkaistu Chat GPT -tekoäly hämmästyttää. Tekoälyn nopea kehitys mullistaa pian työelämän, opiskelun ja arjen.

11.12.2022 2:00 | Päivitetty 11.12.2022 6:28

Tekoälyn nousu on synnyttänyt kiihkeän väittelyn sen mahdollisista vaikutuksista yhteiskuntaan. Samalla, kun tekoälyteknologia jatkaa kehittymistään ja sulautuu yhä enemmän päivittäiseen elämäämme, on ratkaisevan tärkeää pohtia huolellisesti sen käytön eettisiä seurauksia. Tämä pääkirjoitus tutkailee tekoälyn mahdollisia hyötyjä ja haittoja sekä pohtii sitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää vastuullisella tavalla.

Edellistä kappaletta ei ole kirjoittanut Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja vaan Open AI -säätiön kehittämä Chat GPT -tekoäly, jota pyydettiin kirjoittamaan alku tekoälyä käsittelevään pääkirjoitukseen.

Chat GPT:stä on julkistettu verkossa testiversio, jota voi kokeilla ilmaiseksi. Testien avulla tekoälyä kehitellään lisää, vaikka jo nykyinenkin taso on ehtinyt hämmästyttää kokeilijoita. GPT on valovuoden edellä esimerkiksi pankkien kömpelöjä chattibotteja. Sen kanssa keskusteltuaan moni on alkanut miettiä ammattinsa tulevaisuutta. Myös akateemista tekstiä kone tuottaa niin näppärästi, että kouluissa ja yliopistoissa kannattaa luopua esseevastauksista.

Tämä viikko saattoi merkitä monelle herätystä, mutta asiantuntijat ovat tienneet pitkään, millaista mullistusta tekoälyn kehitys merkitsee.

Raa’assa laskentatehossa tietokone on pitkään ollut ihmiseen verrattuna ylivoimainen. Jo vuonna 1996 tietokone Deep Blue voitti šakissa maailmanmestari Garri Kasparovin. Kieli on kuitenkin šakkia paljon vaikeampi asia. Kielessäkin on omat sääntönsä, mutta kieli on paljon enemmän kuin sääntöjä: tyyliä, vivahteita, rytmitajua, leikkiä. Chat GPT on osoittanut kykenevänsä oppimaan niitäkin. Siinä sitä on auttanut valtava määrä internet-tekstejä faktoista runouteen.

On vaikea sanoa, missä kulkevat tekoälyn rajat. Voi olla, ettei se pysty luomaan uutta runoutta niin kuin Shakespeare, mutta se pystyy kirjoittamaan Shakespearen tyylillä niin taitavasti, että eroa on vaikea huomata.

Brittitutkija Alan Turing kehitti vuonna 1950 testin selvittämään, milloin tietokoneen voidaan sanoa oppineen ajattelemaan. Se on hänen mukaansa tapahtunut, jos ulkopuolinen tuomari ei pysty erottamaan, kumpi keskustelijoista on ihminen ja kumpi kone. Se hetki on Chat GPT:n myötä lähellä.

Pikavauhtia kehittyessään tekoäly lähestyy rajaa, johon laskentateholla voidaan päästä. Kone voi omaksua kaiken mahdollisen tiedon, mutta koneella ei ole ihmisen elämää, hyviä tai pahoja kokemuksia eikä tunteita. Siksi sen on vaikea ottaa kantaa moraalisiin kysymyksiin tai esittää vahvoja mielipiteitä.

Kysytäänpä, pitääkö Suomen liittyä Natoon.

”Se, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, on monimutkainen kysymys, joka riippuu pohjimmiltaan maan yksilöllisistä turvallisuustarpeista ja -päämääristä. Natoon liittymisen puolesta puhuu puolustuskyvyn parantuminen ja liitolta kriisitilanteessa saatava tuki. Toisaalta, toisten mielestä Natoon liittyminen saattaisi vaarantaa Suomen puolueettomuuden ja lisätä jännitteitä naapurimaiden kanssa. Suomen on tärkeää miettiä mahdollisia etuja ja haittoja tarkasti ennen kuin se päättää Natoon liittymisestä.”

Chat GPT:n tiedot loppuvat vuoteen 2021. Ei siis tiedetä, olisiko tekoäly kääntynyt Naton puolelle Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen takia, kuten suurin osa suomalaisista.

Mutta kerrohan tekoäly, oletko tekemässä meistä ihmisistä työttömiä.

“On epätodennäköistä, että tekoäly osaisi tehdä työsi lähitulevaisuudessa. Vaikka tekoäly on kehittynyt viime vuosina suurin harppauksin, se ei pysty moniin tehtäviin, joissa tarvitaan ihmismäistä intuitiota, luovuutta ja empatiaa. Lisäksi pitää muistaa, että tekoälyä voidaan käyttää ihmissuoritusta parantamaan pikemmin kuin korvaamaan. Sen sijaan, että huolehtisit siitä, viekö tekoäly työpaikkasi, sinun kannattaisi miettiä keinoja tehdä työstäsi tekoälyn avulla helpompaa ja tehokkaampaa.”

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?