Suomen jättänyt hoitaja näytti Suomelle peiliä

Suomessa sairaanhoitajaksi valmistunut ja sairaalassa työskennellyt mongolialainen Anudari Boldbaatar joutui aiheettomasti karkotusuhan alle. Tapaus osoittaa, kuinka paljon tehtävää työperäisen maahanmuuton edistämisessä on. Urakka voidaan aloittaa Maahanmuuttoviraston uudistamisesta.

Anudari Boldbaatar jätti Suomen järkytyttyään viranomaisten käytöksestä.

13.12.2022 2:00 | Päivitetty 13.12.2022 8:05

Juhlapuheet työperäisen maahanmuuton tärkeydestä asettuivat mittakaavaan, kun HS kertoi viikonloppuna sairaanhoitaja Anudari Boldbaatarin kokemuksista (HS 10.12.). Suomessa sairaanhoitajaksi valmistunut ja Haartmanin sairaalassa työskennellyt mongolialainen Boldbaatar joutui karkotusuhan alle, kun Maahanmuuttovirasto (Migri) tulkitsi hänen tiliotteitaan virheellisesti ja antoi kielteisen oleskelulupapäätöksen. Päätöksensä olennaiset perustelut salannut Migri teki Boldbaatarista rikosilmoituksen, koska viraston mukaan hän olisi väärentänyt tiliotteensa.

Aikanaan syyttäjä totesi, ettei rikosepäilylle ollut aihetta. Helsingin hallinto-oikeus kumosi Migrin kielteisen päätöksen, minkä jälkeen Migri myönsi Boldbaatarille viime kuussa oleskeluluvan ja täyden työnteko-oikeuden. Boldbaatar oli kuitenkin nähnyt Suomea tarpeeksi. ”En enää tämän jälkeen voinut kuvitella jääväni Suomeen”, hän sanoi.

Boldbaatarin kokemukset nostivat viikonloppuna ymmärrettävästi myrskyn. Migrin toiminta näytti ilkeilyltä, sillä virkailijan väärä tulkinta tiliotteesta olisi ollut helppo selvittää. Ratkaisu salata päätöksen perusteet loukkasi paitsi oikeusturvaa myös käsitystä hyvästä virkatyöstä.

Maahanmuuttoviraston uusi ylijohtaja Ilkka Haahtela reagoi kohuun pyytämällä lauantaina anteeksi ”asiakkaaltamme ja Suomelta”. Hyvä sekin, vaikka monesta taitaa tuntua erikoiselta, että viranomainen voi aiheuttaa virheellä ihmiselle tällaisen piinan ja selvitä siitä pelkällä pahoittelulla.

Boldbataarin tapauksessa huomio keskittyi Maahanmuuttoviraston toimintaan. Arvostelunsa virasto ansaitsikin. On kuitenkin turha kuvitella, että työperäisen maahanmuuton edistämisen ongelmat keskittyisivät vain Maahanmuuttovirastoon.

Virastolla on toki perinteisesti ollut tärkeä rooli Suomen maahanmuuttopolitiikassa, joka on lähinnä pyrkinyt estämään ulkomaalaisia saapumasta Suomeen. Se on vaikuttanut viraston kulttuuriin, jota ei muuteta hetkessä. Silti Maahanmuuttoviraston uudistaminen saattaa lopulta olla yksi helpoimpia tehtäviä, kun Suomesta yritetään tehdä ulkomaiselle työvoimalle houkuttelevampaa maata.

Tästä on jo näyttöjäkin. Käyttöön on otettu riskiperusteista käsittelyä, jonka avulla erityisasiantuntijoiden oleskelulupien pikakaista on saatu toimimaan ja käsittelyaika lyhennettyä alle kahteen viikkoon, vaikka hakemusmäärät ovat kasvaneet. Eduskunnan käsittelyssä olevat uudet pykälät yksinkertaistavat prosesseja lisää.

Vaikeampaa on muuttaa suomalaista asenneilmapiiriä, joka torjuu tulijoita tehokkaasti. Maahanmuuttajista puhutaan Suomessa pääsääntöisesti ikävään sävyyn ja ongelmalähtöisesti. Rekrytoinneissa on rakenteellista rasismia, kielitaitovaatimuksista ei jousteta, eikä ulkomaalaisia tutkintoja arvosteta. Työperäinen ja humanitäärinen maahanmuutto erotellaan tiukasti, vaikka turvapaikanhakijoillakin on osaamista.

Iso kysymys koskee myös erityisesti vasemmiston hellimää saatavuusharkintaa, jossa työlupaa ei myönnetä, jos sopivaa työvoimaa on – edes teoreettisesti – tarjolla Suomessa tai EU:ssa. Saatavuusharkinta edustaa juuri sitä perustorjuvaa suhtautumista ulkomaalaisiin, jonka moni vasemmistopoliitikkokin on viime päivinä halunnut Maahanmuuttovirastosta juuria. Kannattaisiko asennemuutos aloittaa omista ohjelmista?

On ironista, että kohun keskellä työministeri Tuula Haatainen (sd) lähti maanantaina Intiaan houkuttelemaan työvoimaa Suomeen. Hallituksen tavoitteena on työperusteisen maahanmuuton kaksinkertaistaminen ja koulutusperusteisen maahanmuuton kolminkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä.

Niin on joka tapauksessa tehtävä. Suomi tarvitsee ulkomailta työntekijöitä elintason ja palvelujen turvaksi. Osaajapula uhkaa muodostua kasvun jarruksi, minkä lisäksi kisaa käydään myös suorittavan työn tekijöistä. Boldbaatarin tapaus muistutti, että Suomi lähtee tähän kisaan pahalta takamatkalta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?