Intian väestö on ensi vuonna maailman suurin

Väestönkasvu on kääntynyt suurimmassa osassa maailmaa jo laskuun, mutta muutamassa maassa vauhti jatkuu yhä hurjana.

Delhiläisessä bussissa on ahdasta. Intia ohittaa ensi vuonna Kiinan maailman runsasväestöisimpänä valtiona.

1.1. 2:00

Ihmiskunta astui viime vuonna uudelle miljardiluvulle, kun YK julisti kahdeksan miljardin ihmisen määrän tulleen täyteen 15. marraskuuta. Aivan tarkkaa päivää ei tietenkään voida tietää, mutta niillä tienoin tasaluku kuitenkin ylittyi.

Kahdeksan miljardia on valtava määrä ihmisiä – paljon enemmän kuin maapallo pystyy tällä kulutustasolla elättämään. Siitä huolimatta uutiseen sisältyi myös toivoa. Väestönkasvu on hidastunut selvästi suurimmassa osassa maailmaa. Se näkyy siinä, että seitsemästä miljardista kahdeksaan miljardiin etenemiseen kului 12 vuotta, mutta seuraavan miljardin arvioidaan vievän jo 15 vuotta. Korkeimmilleen eli noin 10,4 miljardiin ihmiskunta yltää noin vuonna 2080, ja sen jälkeen väestö alkaa hiljalleen vähetä.

Väestönkasvun hidastumista selittää sama asia kuin aiemmin sen nopeutumista: väestöllisen muuntumisen teoria. Teoriassa ja myös todellisuudessa väestö alkaa kasvaa nopeasti, kun yhä suurempi osa lapsista jää eloon parantuneen ravinnon ja terveydenhoidon ansiosta. Myöhemmin syntyvyys vähenee, kun perheet sovittavat lapsilukuaan uuteen tilanteeseen. Teoria ei selitä kaikkea, mutta paljon.

Tällä hetkellä ihmiskunnan keskimääräinen hedelmällisyysluku naista kohti on 2,3, kun se vielä vuonna 1950 oli tasan viisi. Vuoteen 2050 hedelmällisyysluku on laskemassa 2,1:een, mikä tarkoittaisi käytännössä väestön nollakasvua. Kasvu kuitenkin jatkuu vielä senkin jälkeen, koska aiemman väestönkasvun takia synnytysikäisiä naisia on niin paljon.

Maailmaan syntyvän lapsen odotettavissa oleva elinikä oli vuonna 2019 noussut jo 72,8 vuoteen. Koronavirusepidemia löi käyrään pienen loven, mutta vastasyntyneen odotettavissa olevan eliniän uskotaan nousevan 77,2 vuoteen 2050 mennessä.

Länsimaissa ja osassa Aasiaa syntyvyys on kääntynyt jo aikaa sitten laskuun, mutta hidasta väestönkasvua ovat vielä ylläpitäneet eliniän piteneminen ja maahanmuutto. Nyt sama on tapahtumassa suuressa osassa maailmaa – Afrikkaa lukuun ottamatta. Ihmiskunnan kahdeksannesta miljardista suurin osa syntyi Aasiaan, seuraavasta miljardista vastaa pitkälti Saharan etelänpuolinen Afrikka.

Yli puolet tulevasta kasvusta tapahtuu seuraavassa kahdeksassa maassa: Kongon demokraattinen tasavalta, Egypti, Etiopia, Intia, Nigeria, Pakistan, Filippiinit ja Tansania.

Eri suuntiin osoittavilla väestökäyrillä on suuri vaikutus siihen, miten eri maissa katsotaan tulevaisuuteen. Intia ohittaa ensi vuonna Kiinan runsasväestöisimpänä maana ja haluaa varmasti sen näkyvän maan kansainvälisessä asemassa.

Myös monessa Afrikan maassa nähdään, että kasvava väestö tuo voimaa ja valtaa. Suuri työikäinen väestö antaa Afrikalle lähivuosikymmeninä taloudellisen kilpailuedun – jos maanosa vain pystyy sen käyttämään. Päinvastainen tapaus on Venäjä, jota vähenevä väestö ajaa poliittisiin uhkapeleihin, koska pian maa on vielä heikompi.

Euroopassa syntyvyys on niin pientä, että maanosa tarvitsee väistämättä vahvistusta muualta. Suomi on Japanin ja Italian jälkeen maailman kolmanneksi harmaantunein kansa, sillä yli 65-vuotiaita on suomalaisista peräti 21,9 prosenttia. Ennakoidaan, että vuonna 2022 Suomen syntyvyys laski kaikkien aikojen matalimmaksi.

Afrikka tarjoaisi tulijoita, mutta nykyinen eurooppalainen yhteiskuntamalli ei kykene sulattamaan suurta maahanmuuttoa samalla tavalla kuin esimerkiksi maahanmuuton pohjalle rakennettu Yhdysvallat. Siksi lahjakkaimmat afrikkalaiset muuttavat luultavasti Yhdysvaltoihin, kuten on tapahtunut niin monen aiemmankin maahanmuuttoaallon aikana.

Väestöennusteet tarjoavat tietoa tulevaisuudesta, sillä väestön määrä ja ikärakenne vaikuttavat yhteiskunnissa moniin asioihin. Nuori väestö kehittää uutta ja harppoo eteenpäin, vanha katsoo taaksepäin ja kaipaa turvallisuutta.

Maapallon kannalta pientä toivoa antaa se, että tunnelin pää on väestönkasvussa vihdoin näkyvissä. Jos väestönkasvu olisi jatkunut sellaisena kuin se on ollut aikaisempina vuosikymmeninä, planeetan pelastaminen olisi ollut toivotonta veden äyskäröintiä Titanicista. Nyt onnistuminen saattaa olla vielä mahdollista, mutta se edellyttää suuria ja nopeita muutoksia elämäntapaamme.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?