Tämä vuosi antoi myös aihetta iloon

Tänä vuonna Eurooppa on pitänyt yhtä, demokratian arvo on ymmärretty, ja luontokatoon päätettiin puuttua yhteistuumin.

Brasilian metsäministeri Leonardo Cleaver de Athayde (vas.), Kongon ympäristöministeri Eve Bazaiba Masudi ja Indonesian edustaja Daniel Tumpal Sumurung Simanjuntak iloitsivat YK:n luontokatokokouksen sovusta Kanadan Montrealissa.

25.12.2022 2:00

Uutisvuosi 2022 oli auttamatta synkkä. Kun koronaviruskriisi oli vielä käynnissä, Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainassa. Se muutti peruuttamattomasti koko Euroopan turvallisuutta sekä lännen ja Venäjän suhdetta.

Vuosi pakotti eurooppalaiset tekemään vaikeita päätöksiä tiukoissa paikoissa, oli kyse Ukrainan aseistamisesta, Euroopan energiasta, sähkön hinnasta, inflaatiosta tai kauppasodan uhasta. Kävi selväksi, ettei paluuta entiseen ole.

Synkkien uutisten rinnalla kulkee kuitenkin myös paljon myönteisiä kehityskulkuja ja jopa riemukkaita uutisia. Ehkä tärkein niistä on, että ukrainalaiset ryhtyivät Venäjän hyökättyä helmikuussa sankarilliseen puolustustaisteluun, jolla he ovat onnistuneet jo vapauttamaan hyökkääjän miehittämiä alueita.

Sota yhdisti eurooppalaiset Ukrainan tueksi, vaikka yhtä pitäminen ei ole eurooppalaisille mikään selkäydinreaktio. Euroopan unioni ryhdistäytyi nopeasti ja ryhtyi rahoittamaan ja aseistamaan sotaa käyvää Ukrainaa. Pakoteruuvi Venäjää vastaan kiristyi kierros kierrokselta. Jopa Saksa havahtui vuosikymmenten kohmeesta ja alkoi varustaa paitsi itseään myös Ukrainaa.

Yhdysvalloilla ja Britannialla oli ennen hyökkäystä paljon tiedustelutietoa Venäjän aikeista, vaikka hyökkäystä ei pystytty estämään. Yhdysvallat osoitti olevansa sitoutunut Ukrainan tukemiseen ja Euroopan puolustamiseen.

Lännen vahva vastaus hyökkäykseen yllätti Venäjän housut kintuissa.

Demokratia kuuluu vuoden nousijoihin. Demokratian arvo nousee varsinkin niissä maissa, joissa sitä ei ole tarjolla.

Diktaattoreilla ei mene hyvin. Mielenosoitukset Iranissa ja Kiinassa osoittavat, että joissakin autoritaarisissakin maissa kansa yrittää vaikuttaa johtajiin protestoimalla.

Vaikka Xi Jinping betonoi Kiinassa valtaansa, kommunistinen puolue joutui peruuttamaan koronaviruspandemian alussa valitusta nollalinjasta, kun kansa lähti kaduille.

Iranissa rohkeat naiset vaativat vapauksia ja puolustavat oikeuksiaan. Vaikka turvallisuusjoukot ovat tukahduttaneet mielenosoituksia raa’alla väkivallalla ja hallintoa vastaan protestoineita on teloitettu, kansa on antanut vanhalle ja vanhoilliselle johdolle varoituksen siitä, että mitta on täynnä.

Diktaattoreilla ei mene hyvin.

Demokratiaa vahvisti myös Brasilian presidentinvaalien tulos. Äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron presidenttikaudella Brasilialta meni maine ilmastopolitiikan vastuunkantajana. Vaikka Luiz Inácio Lula da Silvalla on omat ongelmansa, Lulan voitto lokakuun vaaleissa vahvistaa Brasilian alkuperäiskansojen asemaa ja Amazonin sademetsien suojelua.

Merkittävä kehityskulku Atlantin takana on myös se, että Yhdysvaltojen arvaamattoman entisen presidentin Donald Trumpin suosio hiipuu. Kongressivaaleissa republikaanit menestyivät odotettua huonommin. Oikeuden silmukka Trumpin ympärillä kiristyy.

Presidentti Joe Biden on keskushenkilö, kun länsi vastaa Venäjän ja myös Kiinan uhkaan. Euroopalle oli hyvä uutinen, että Biden ja demokraatit pysyivät toimintakykyisinä vaalien jälkeenkin.

EU-maatkin ryhdistäytyivät omien arvojensa puolustajina. Muut jäsenmaat osoittivat Unkarille ja Puolalle, että oikeusvaltioperiaatteen loukkaamisella on hinta, kun Unkarilta leikattiin tukirahoja.

Sabotaasi Nord Stream -kaasuputkiin oli läheltä piti -tilanne, joka olisi voinut läikäyttää sodan Ukrainasta sen rajojen ulkopuolelle. Nato ja Euroopan maat reagoivat maltilla. Käyttämättömänä Itämeren pohjassa makaavan kaasuputken räjäytys muistutti kuitenkin arjen ja kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudesta.

Kaiken kaikkiaan vuosi osoitti, että energian ja myös teknologian merkitys turvallisuudelle ymmärretään. Energiakriisi on syvä, mutta siitä selvitään. Parhaimmillaan kriisi vauhdittaa vihreää siirtymää vähähiiliseen maailmaan.

Venäjän hyökkäys sai suomalaiset kääntymään nopeasti Nato-jäsenyyden puolelle. Myös päättäjät vasemmalta oikealle kokosivat rivinsä, kun Nato-päätös piti tehdä. Ruotsikin saatiin kyytiin mukaan, kun Tukholmassa ymmärrettiin, että tällä kertaa Suomi ei pyydä lupaa vaan kertoo, mitä tekee.

Suomea ei ole saatu horjutettua hybridi- tai kyberiskulla. Vaikka olosuhteet informaatiovaikuttamiselle olivat otolliset, vihapuhe ja propaganda eivät ole riistäytyneet holtittoman laajoihin mittoihin. EU tiukensi linjaansa, ja vihapuhe ja viharikokset säädettiin rangaistavaksi EU:n laajuisesti.

Joulun alla maailman maat pääsivät Kanadan Montrealissa YK:n luontokatokokouksessa sopuun luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. YK:n luontosopimuksesta tuli odotuksia vahvempi. Se valaa uskoa siihen, että luonnon tila alkaisi kohentua.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?