Työehtosopimuksista merkittävin, Teknologiateollisuuden työnantajien ja SAK:laisen Teollisuusliiton sopimus alan työntekijöiden sopimusehdoista venyy väistämättä yli vuodenvaihteen.
Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat sopivat joulun alla, että aiheesta jatketaan vasta uudenvuoden jälkeen, mutta heti tammikuun toisena päivänä. Työmarkkinoilla vallitsee siis nyt eräänlainen joulurauha.
Ennen teknologiateollisuuden työntekijäsopimusta mikään muukaan merkittävä työehtosopimus ei liikahda.
Pohjoisen hiihtokeskuksissa tosin vältettiin joulun hiihtosesongin aikaan uhannut lakko, mutta se oli odotettavissa. Hiihtokeskuksilla ei ollut mitään halua vaarantaa joulusesonkia, joka on hiihtolomien ja pääsiäisen ohella hiihtokeskuksille vuoden tärkeimpiä ajanjaksoja.
Hiihtokeskuksissa sovitaan palkankorotukset paikallisesti. Lisäksi ala on sen verran pieni ja työ kausiluonteista, että alalta tuskin saa osviittaa esimerkiksi teollisuuden palkkaneuvotteluihin.
Työmarkkinoiden neuvottelutilanne muuttui äskettäin reippaasti, kun SAK:n liitot julistivat pyrkivänsä tiiviimpään yhteistyöhön sekä neuvottelutavoitteissa että mahdollisissa tukitoimissa. Luvassa voi siis olla laajojakin lakonuhkia.
Lakoilla uhkaaminen on joka tapauksessa enemmän kuin todennäköistä. Jos nykyisessä taloustilanteessa ja neuvotteluilmapiirissä jokin ala ilmoittaisi päässeensä sopimukseen ilman lakonuhkaa, kummankin neuvottelupuolen taustajoukoissa heräisi heti epäilys, että viimeiseen asti ei sittenkään uskallettu puristaa. Siinä voisi työmarkkinajärjestön puheenjohtajan tuoli alkaa heilua.
SAK ja sen jäsenliitot ovat määritelleet palkkatavoitteensa julkisesti. Se on työmarkkinoilla erittäin poikkeuksellista ja sai Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen paheksumaan menettelyä.
SAK:n hallituksen tiedotteessa mainitaan tosin hieman epämääräisesti, että järjestön palkkatavoite ”vertautuu Saksan teollisuuden saavuttamaan palkankorotuslinjaan.” Suomeksi sanottuna SAK tavoittelee korotuksia, jotka olisivat samaa suuruusluokkaa kuin Saksan IG Metallin jäsenilleen neuvottelemat korotukset.
”Työmarkkinoilla on nyt eräänlainen joulurauha.
Saksalainen metalliliitto neuvotteli syksyllä runsaan kahden vuoden sopimuskauden ajaksi 8,5 prosentin korotukset ja kaksi bonuspottia palkkoihin. Suomessa inflaatio oli marraskuussa noin yhdeksän prosenttia.
IG Metallin sopimus on kuitenkin kaksivuotinen. Suomessa Teknologiateollisuuden työnantajat ei välttämättä kaksivuotiseen sopimukseen sitoudu, kun maa on Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön mukaan liukumassa taantumaan.
Työnantajat varmaan haluaisivat sopia palkoista mahdollisimman pian työrauhan nyt päätyttyä. Toisaalta: mitä pidemmälle neuvottelut venyvät, sitä huonommilta talousennusteet näyttävät, eli tilanne on työnantajien näkökulmasta parempi.
Monta vuotta meni niin, että Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat käytännössä sanelivat seuraavat palkankorotukset Elinkeinoelämän keskusliiton tahdon mukaisesti.
Keväällä nähdään, muuttuuko palkankorotuksia ohjaava ajatusmalli. Palkansaajapuolella siihen on erittäin kova hinku, työnantajapuolella ei niinkään. Pohjimmiltaan kyse on siitä, kuka määrittelee palkankorotusvaran.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.