Tänä vuonna Venäjästä tuli hylkiö, Suomi haki Natoon ja EU ryhdistäytyi

Sota pakotti EU-maat ottamaan strategisen roolin Ukrainan tukemisessa ja samalla globaalissa suurvaltakamppailussa. Suomen politiikan vuotta hallitsi päätös hakea Natoon.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kävi joulun alla Valkoisessa talossa tapaamassa Yhdysvaltojen presidenttiä Joe Bidenia.

29.12.2022 2:00 | Päivitetty 29.12.2022 7:20

Turvallisuuspolitiikan käänteistä tuli tänä vuonna yhä vaikeammin ennustettavia. Henkisesti vuosi oli monelle suomalaiselle raskas, sillä se toi Venäjän uhkaan liittyvät pelot pintaan.

Venäjästä tuli hylkiövaltio, kun se aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan. Samalla Venäjä rikkoi kylmän sodan jälkeisen Euroopan turvallisuusjärjestyksen. EU:n ja Venäjän suhde, energiayhteydet ja kaupankäynti katkesivat. Ukraina taistelee itsenäisyydestään, ja sota voi jatkua pitkään.

Suomessa ja Ruotsissa todettiin nopeasti tosiasiat. Venäjä määritti jälleen kerran Suomen suunnan. Suomen politiikan vuotta hallitsi päätös hakea Natoon.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat yhä kannatuksestaan huolissaan olevan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vaaliaseina. Se on ankeaa, mutta samalla ainakin Naton sisäiset ongelmat ovat tulleet suomalaisille selviksi.

Nato-jäsenyydellä on kuitenkin vankka tuki Suomen tärkeimmiltä liittolaisilta. Vaikka odotusaika Naton eteisessä pitenisi, Suomella ei ole hätää.

Tämä vuosi tiivisti Yhdysvaltojen ja Euroopan suhdetta. Sota pakotti EU-maat ottamaan strategisen roolin Ukrainan pystyssä pysymisessä ja samalla myös globaalissa suurvaltakamppailussa.

Venäjää tämä vuosi heikensi.

Vuosi päättyy, mutta yllätykset jatkuvat. Niitä voivat tuottaa myös liittolaiset, sillä Yhdysvaltojen politiikka kääntyy vaaliasetelmiin.

Voi olla, ettei Yhdysvaltojen presidentillä Joe Bidenilla mene niin hyvin eikä Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla niin huonosti kuin toivoisi.

Venäjällä on 14 naapuria, joita kaikkia sen toimet huolestuttivat. Suomi on saanut olla varsin rauhassa, mutta naapurit Keski-Aasiassa ovat levottomia. Suhde Venäjään muuttuu monin tavoin. Syyskuun liikekannallepanon jälkeen Venäjältä lähti satojatuhansia ihmisiä, joista monen kohde oli Kazakstan.

Yhdysvallat ja läntinen blokki hakivat tukea kehittyvistä maista ja alueellisista suurvalloista. Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan asema vahvistui. Ei kuitenkaan ole itsestäänselvää, että ne tukisivat läntisten demokratioiden tavoitteita.

Kiina ei tuominnut Venäjää, mutta ydinaseuhittelu oli Kiinalle liikaa.

Kansainväliset instituutiot, kuten YK ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, olivat kovassa paineessa. Euroopan parlamenttia ja EU:n mainetta ravisteli loppuvuodesta rikosepäily – Qatarin epäillään lahjoneen parlamentaarikkoa. Euroopan unionin poliittinen yhtenäisyys kesti, vaikka Venäjä laukaisi Eurooppaa vastaan energia-aseensa. Eurooppaan iski energiakriisi, inflaatio ja myös globaali huoli ruuan riittävyydestä, kun Venäjän saarto ja sota estivät viljakuljetukset Ukrainasta.

Persialahden maiden poliittinen painoarvo kasvoi tänä vuonna, kun Euroopan äkkirykäisyllä tehty irtikytkentä venäläisestä kaasusta pakotti lännen tiivistämään suhteitaan Saudi-Arabiaan ja muihin Persianlahden maihin. Ne ovat autoritaarisia fossiilivaltoja siinä missä Venäjäkin.

Kiinaa ja Venäjää yhdistää se, että ne haluavat heikentää Yhdysvaltoja. Venäjällä oli suurhyökkäykselleen Kiinan hiljainen hyväksyntä. Kiina tarkkaili, miten lännen haastaneelle Venäjälle käy. Kiina ei tuominnut Venäjää, vaikka Venäjä rikkoo Kiinalle tärkeää alueellisen koskemattomuuden periaatetta. Ydinaseuhittelu oli kuitenkin Kiinalle liikaa.

Kiinalla oli vahvempia ja heikompia hetkiä. Presidentti Xi Jinping vahvisti omaa asemaansa, mutta joutui tekemään täyskäännöksen pandemiapolitiikassa. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet pyörivät maailman puolijohdeteollisuuden keskuksen Taiwanin ympärillä. Bidenin hallinto viesti valmiutta puolustaa Taiwania, jos Kiinan ja Taiwanin konflikti kiihtyy.

Myös Suomessa keskeisten poliitikkojen ulkopoliittisissa puheissa kuultiin aiempaa terävämmin huoli Kiina-riskeistä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?