Presidentti puhui vanhan ja uuden välissä

Presidentti Sauli Niinistö pohti uudenvuodenpuheessaan sitä, miten saatoimme sulkea silmät Venäjän uhalta ja maailman pahuudelta.

Presidentti Sauli Niinistö saapui päättäväisin ilmein pitämään uudenvuodenpuhetta.

1.1. 12:31

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti uudenvuodenpuheensa tilanteessa, jossa sota on palannut Eurooppaan, eikä Suomikaan ole enää onnellisten lintukoto. Vakava maailmantilanne kaikui taustalla puheessa, jonka yleissävy oli synkkä.

Presidentin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan merkitsi paluuta menneisyyteen. Sodan kauhujen oli uskottu jääneen jo taakse, mutta nyt ne palasivat Eurooppaan.

”Mennyt vuosi pakottaa pohtimaan, miten tässä näin pääsi käymään. Ei siis yksinomaan maailman tapahtumissa, vaan ennen muuta omassa ajattelussamme. Miten aloimme pitää mahdottomana jotain, joka kuitenkin tapahtui”, presidentti pohtii.

Se on tärkeä kysymys, sillä Euroopan ulkopuolella sotia on koko ajan riittänyt, kuten presidentti muistutti. ”Ehkä meillä – Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa, lännessä laajemminkin – on vain haluttu tuudittautua siihen, ettei julmuus tänne ulotu.”

Pohdinnoissa oli kuultavissa myös itsekritiikkiä, vaikka presidentin sanavalinnoissa hyväuskoisuuteen onkin syyllistynyt epämääräinen ”me”. Viime kevään täyskäännöksestä lähtien Niinistö on muistuttanut siitä, että hän on vain kansalainen, jonka turvallisuuspoliittinen ajattelu on muuttunut yhtä jalkaa kansan kanssa.

Sitä voi pitää väistöliikkeenä, sillä totta kai presidentillä on paremmat tiedot ja suurempi vastuu kuin tavallisella kansalaisella. Ja oli niitäkin, jotka Venäjästä varoittivat.

Historian kirjoittajat tulevat ihmettelemään, miten Venäjän uusinta hyökkäystä saatettiin pitää yllätyksenä, vaikka Venäjä oli hyökännyt naapurimaihinsa vuosina 2008 ja 2014 sekä nöyryyttänyt länsimaita salamurhilla, vaalivaikuttamisella ja muilla hybridioperaatioilla. Venäjä on käynyt sotaa länttä vastaan jo vuosia, vaikka länsimaat eivät ole halunneet sitä myöntää.

Presidentti Vladimir Putinilla oli hyvät perusteet uskoa, että uusin hyökkäys sujuisi entiseen malliin: Ukraina luhistuisi ja länsi vääntelisi käsiään. Tällä kertaa kävi toisin.

Presidentti Niinistö vertasi Putinia Staliniin, joka kuvitteli puna-armeijan marssivan Helsinkiin kahdessa viikossa. Autoritaariset johtajat eivät Niinistön mukaan voi ymmärtää, millainen voima ja tahto vapaasta yksilöstä voi tiukassa paikassa löytyä.

Voimaa on löytynyt myös demokraattisista maista – kun ne lopulta pakotettiin hereille. ”Ukrainan asia on otettu omaksi. Ja tuki Ukrainalle vain vahvistuu”, Niinistö lupasi.

Venäjästä Niinistö puhui katkeruudella, joka tuntuisi kumpuavan petetyksi tulemisen tunteesta. Presidentti lähestyi runoilija Uuno Kailaan ”raja railona aukeaa” -tunnelmia vuodelta 1931, kun hän kysyi: ”Miten on mahdollista, että Eurooppaa halkova maantieteellinen raja onkin tosiasiassa kahden kokonaan erilaisen maailmankuvan raja? Rajan tällä puolen on mahdotonta edes kuvitella, että jonkun kansakunnan mieleen tulisi aloittaa sotiminen. Venäjän puolella rajaa asia on toisin.”

Presidentti tarkoitti ilmeisesti kahden erilaisen maailmankuvan törmäystä, mutta käytti taitavaksi kielimieheksi kovin epämääräisiä ilmauksia. Venäjä on yksi asia, mutta miten tämä sodan ja rauhan maailmojen välinen ”maantieteellinen raja” piirrettäisiin Euroopan kartalle esimerkiksi Ukrainan, Valko-Venäjän, Turkin tai Serbian kohdalle? Entä miten sotiminen tulee ”kansakunnan mieleen”, ja onkohan ihan varmaa, ettei sellaista voisi tapahtua länsimaissa?

Lue lisää: Presidentti Niinistö vertasi puheessaan Putinia Staliniin: ”Venäjä teki pahan virhearvion”

vuosi vaihtui Suomessa välitilassa, jossa turvallisuuspolitiikan entisestä satamasta on lähdetty, mutta uuteen ei ole vielä päästy. Lähiajat eivät ole riskejä vailla. Puheessaan presidentti arveli Suomen Nato-jäsenyyden toteutuvan vielä tämän vuoden aikana, vaikka se voikin mennä huhtikuun eduskuntavaalien yli. ”On tietysti istuvan eduskunnan käsissä, halutaanko esitys liittymisestä omalta osaltamme ratkaista jo ennen vaaleja”, presidentti sanoi – tai vinkkasi.

Niinistöllä on ollut puheissaan tapana rohkaista ihmisiä, usein jollain mieleen jäävällä tokaisulla. Sen hän teki nytkin. Sisulla ja yhtenäisyydellä tästäkin selvitään, Niinistö lupasi ja muisteli kuulemaansa lausahdusta: ”Ihminen on aika epeli eläväiseksi”.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?