Ruotsin pääministerillä on lupauksia lunastettavana

Samaan aikaan kun Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa, pääministeri Ulf Kristerssonin olisi saatava hallitusohjelmansa rullaamaan ja Ruotsi Natoon.

EU:n puheenjohtajamaan Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson vieraili tiistaina Ranskassa, jossa hän keskusteli presidentti Emmanuel Macronin kanssa muun muassa Ukrainan tukemisesta.

5.1. 2:00 | Päivitetty 5.1. 7:59

Ruotsin kokoomuslaisella pääministerillä Ulf Kristerssonilla on edessä kova politiikan kevät. Suuria vaalipuheita pitäisi nyt alkaa lunastaa samaan aikaan kun Ruotsilla on hoidettavanaan EU:n neuvoston puheenjohtajuus. Eteen ovat ehtineet kuitenkin lävähtää jo myös politiikan rajat ja realiteetit.

Oppositiojohtajana Kristersson roimi jatkuvasti sosiaalidemokraatteja siitä, ettei hallitus saa mitään aikaiseksi. Syyskuun parlamenttivaalit Kristersson voitti lupaamalla Ruotsiin kuria ja järjestystä ja muutoksia varsinkin talouspolitiikkaan. Ruotsiin tulisi lisää ydinvoimaa, rikollisille kovempia tuomioita. Integraatio- ja maahanmuuttopolitiikka kiristyisi.

Vaalikeskustelua käytiin pitkälti kansalliskonservatiivisen Ruotsidemokraatit-puolueen ehdoilla.

Ruotsin poliittista käännöstä oikeaan on tekemässä uudenlainen hallituskombo, sillä Ruotsidemokraatit ovat hallituksen tukena. Hallitusneuvotteluissa puolue käytti taitavasti vaikutusvaltaansa ja sai läpi omia lempiaiheitaan, muttei ministerinsalkkuja. Maltillisen kokoomuksen lisäksi hallituksessa istuvat kristillisdemokraatit ja liberaalit.

Kokoonpanossa riittää kuitenkin sisäisiä jännitteitä. Yhteistyökumppanien sijaan liberaalit ja Ruotsidemokraatit ovat enemminkin ideologisia vastustajia.

Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Tärkein teema kaudella on Ukrainan tukeminen. EU tarvitsee kestävän mallin, jolla rahoittaa Ukrainaa. Ensimmäiselle EU-puheenjohtajuusmatkalleen Kristersson suuntasi Ranskaan. Presidentti Emmanuel Macronin kanssa hän pohjusti myös Ranskan ja Ruotsin yhteistyötä uusissa ydinvoimahankkeissa.

EU:n yhtenäisyyden rakentaminen kriisien keskellä vaatii kovaa työtä kulisseissa, olipa kyse tuesta Ukrainalle, pakotelinjasta, muuttoliikepaineeseen vastaamisesta tai siitä, miten Yhdysvallat haastaa nyt omalla protektionistisella teollisuuspolitiikallaan EU:ta. Balkanillakin kytee.

Sodan seurannaisilmiöt koettelevat kaikkien EU-maiden taloutta ja siten myös kansalaisten kärsivällisyyttä auttaa Ukrainaa. Kristerssonilla on myös omat ongelmansa saada hallitus ylipäätään yhteisen EU-politiikan taakse, sillä tuki tarvitaan myös EU-skeptisiltä Ruotsidemokraateilta.

Kevään vääntöihin kuuluu myös neuvottelu Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyksistä Turkin kanssa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vaatii yhä Ruotsia palauttamaan Turkkiin kurdeja ja avaamaan asekauppaa. Ruotsin roimiminen on osoittautunut Erdoğanille hyödylliseksi Turkin sisäpolitiikassa, ja Nato-ratifioinnin panttaus voi tuoda Turkille vääntövoimaa myös Nato-pöydissä.

Jos Erdoğan ei käännä pian peukkuaan ylös, Turkin parlamentti ei ehdi käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ennen Turkin vaalitaukoa. Todennäköisesti Erdoğan haluaa roikottaa Suomea ja Ruotsia vielä ensi kesän Naton huippukokouksessa Vilnassa. Silloin Erdoğanin peli Naton uskottavuudella on kaikkien jäsenmaiden riesa.

Ruotsin turvallisuuspolitiikan eliitti on ensi viikonvaihteessa koolla Sälenin hiihtokeskuksessa perinteisessä turvallisuuspolitiikan konferenssissa puhumassa Natosta ja turvallisuuspolitiikan suuresta käänteestä.

Sunnuntaina konferenssin avaa Kristersson puheella Ruotsin tulevasta roolista Natossa. Sitä seuraavat puheet ulkoministeri Pekka Haavistolta ja Naton pääsihteeriltä Jens Stoltenbergiltä.

Niin Ruotsissa kuin Suomessa keskustelu Natosta on kuitenkin juuri nyt kovin turhauttavaa kuunneltavaa, kun poliitikot varovat sanojaan Erdoğanin peukalon alla.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?