Veikkauksen monopoli on jo murtunut

Rahapelimonopolin kaatumisesta on liian myöhäistä huolestua. Sen sijaan kannattaa miettiä, mitä vapaa kilpailu tuo muille säädellyille aloille.

Mainokset suurista voitoista houkuttelevat myös rahapeliriippuvaisia pelaamaan.

9.1. 2:00

Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus joutuu linjaamaan, mitä tehdään valtion rahapelimonopolille Veikkaukselle. Ratkaiseva läpimurto tapahtui syksyllä, kun Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sareskoski esitti yhtiön osavuosikatsauksessa siirtymistä Ruotsin mallin mukaiseen lisenssijärjestelmään. Perusteluna oli, että yhtiön osuus digitaalisessa pelimarkkinassa oli valahtamassa alle 50 prosentin.

Jos monopoli ei itse usko itseensä, miksi sitä muutkaan puolustaisivat? Jopa pääministeripuolue Sdp näyttää nyt monopolin purkamiselle ja lisenssijärjestelmään siirtymiselle vähintään keltaista valoa. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) sanoi vuodenvaihteessa MTV Uutisissa, että hallituksen sisällä on yhtenäinen näkemys Veikkauksen monopolista luopumisesta.

Hallitus on vielä loppumetreillään käynnistämässä Veikkauksen digi- ja mobiilipelien kohtalosta selvityksen, jota tekemään se on kutsunut neljä Veikkauksen ulkopuolista henkilöä. Kiirehtimisellä pyritään siihen, että seuraava hallitus voisi ottaa muutokset hallitusohjelmaansa. Kokoomus on pitkään ollut lisenssien kannalla.

Suomi on käynyt pitkää viivytystaistelua pitääkseen ulkomaiset rahapeliyhtiöt poissa Suomesta, mutta se ollut tuhoon tuomittu yritys, koska kotitietokoneelta voi pelata missä haluaa.

Lisenssijärjestelmä tarkoittaisi sitä, että ulkomaiset rahapeliyhtiöt voisivat toimia Suomessa, kunhan ne maksaisivat toimintaoikeuksistaan. Lotto ja rahapelikoneet säilyisivät Veikkauksen monopolina. Erilaiset tulosvedot ja muut vastaavat nettipelit vapautettaisiin lisenssien haltijoiden harjoitettaviksi.

Veikkaus on ollut valtiolle tärkeä rahasampo. Yhtiö tilitti omistajalleen vielä muutama vuosi sitten yli miljardi euroa vuodessa. Niistä rahoista halusivat pitää kiinni niin puolueet kuin kansalaisetkin. Tuki monopolille oli vankka, vaikka sen pohja olikin jo laho.

Verkkopelit ohjasivat uhkapelirahaa ulkomaille, mutta Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton kanssa vuonna 2017 yhdistynyt Veikkaus yritti paikata kassaansa lisäämällä rahapeliautomaattien ja mainonnan määrää. Se loi absurdin tilanteen, joka kävi kaikille lopullisesti selväksi vuonna 2021, kun julkisuuteen nousi huoli peliriippuvaisten ongelmista. Uhkapelin hillitsemiseksi luotu monopoli oli alkanut ruokkia ihmisten pelihimoa kuin huumekauppias.

Verkko on muuttanut asetelman monella alalla.

Yhtiön moraalisia ristiriitoja vielä korosti, että tällaista toimintaa riensivät julkisuudessa puolustamaan Veikkauksen edunsaajat eli pelituotoista nauttineet urheilun, liikunnan, kulttuuriin, tieteen ja kansalaistoiminnan edustajat. Veikkausvoitoissa niillä on ollut oma raharänninsä, mutta budjettirahoituksessa ne joutuvat kilpailemaan rahoista kaikkien muiden tarvitsijoiden kanssa.

Nyt on enää turhaa kantaa huolta Veikkauksen monopolin murtumisesta. Se on murtunut jo. Pelaaminen on siirtynyt ja jatkaa siirtymistään verkkoon. Veikkauksen osuus pelirahoista pienenee kaiken aikaa. Ulkomaiset nettikasinot tarjoavat pelaajille joko suuremman palautusprosentin tai suurempia voittoja. Monopolin ei ole tarvinnut sellaisilla asioilla kilpailla.

Valtion ei kannata pitää monopoleistaan kiinni enää viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Verkko on muuttanut asetelman monella alalla. Vapaassa kilpailussa selviytyäkseen toimijoiden on pakko pysyä kehityksessä mukana tai kuolla pois. Sen sijaan monopoli voi laiskistua ja pulskistua niin, ettei se enää oikeassa kilpailussa pärjääkään.

Veikkauksen kohtalon pitäisi olla hälytysmerkki, joka panee ajatuksia liikkeelle laajemminkin. Verkko on muuttanut pelaamisen, mutta niin se muuttaa monta muutakin asiaa kaupan alalla. Esimerkiksi ruokakaupassa Suomessa toimii kolmen suuren toimijan oligopoli, alkoholissa osittainen monopoli ja lääkkeissä kilpailua rajoittava lisenssijärjestelmä. Nämäkin keskittymät murentuvat ennemmin tai myöhemmin. Vapaassa markkinataloudessa valinta kuuluu kuluttajille.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?