Vihreä siirtymä voi tuoda investointeja Suomeen

Fossiilivapaan teräksen tekijät ovat kiinnostuneita pohjoismaista, joissa on tarjolla vakautta ja tuulivoimaa.

Blastria kiinnostaa rakentaa terästehdas Fortumin entisen kivihiilivoimalan tienoille Inkooseen. Taustalla juuri Inkooseen tullut lng-säiliöalus Exemplar.

4.1. 2:00 | Päivitetty 4.1. 6:50

Teräs on kärkisijoilla, kun listataan materiaalit, joiden valmistus olisi tärkeätä saada nopeasti päästöttömäksi. Terästä tehdään kaksi miljardia tonnia vuodessa, ja ala vastaa noin kahdeksasta prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Teräsyhtiö SSAB tuottaa yksin Ruotsin hiilidioksidipäästöistä noin 10 prosenttia ja Suomen päästöistä noin 7 prosenttia.

Norjalainen Blastr Green Steel kertoi tutkivansa, voisiko se perustaa Inkooseen fossiilivapaata terästä jo vuonna 2026 valmistavan tuotantolaitoksen. Blastrin ilmoitus oli teräsalalla iso yllätys, ja sen aikeita kommentoitiin hieman epäillen. Yhtiö on nuori ja projekti ihan alkuvaiheessa, mutta Blastrilla on tukena ja uskottavuutta antamassa amerikkalaisen Cargill-yhtiön metalliliiketoiminta, Cargill Metals. Cargill tarjoaa apuaan logistiikkaan, rahoitukseen, riskien hallintaan ja tuotteistamiseen.

Jos Blastr päätyy aiesopimuksensa pohjalta tekemään tehtaansa Inkooseen, neljän miljardin euron investointi olisi yksi Suomen teollisuushistorian suurimpia. Se toisi työtä yli tuhannelle ihmiselle.

Ala on valtava rasite ilmastolle. Koska näin on, fossiilivapaalle teräkselle on valtava tilaus. Esimerkiksi autoteollisuuden yritykselle vihreään teräkseen siirtyminen olisi iso mainevoitto. Ne yhtiöt, jotka saavat fossiilivapaan teräksen tuotannon sekä käytön kaupallisesti kannattavaksi, keräävät lihavat voitot ja investoijien sekä kuluttajien suosion. Pieni lisähintakin ehkä siedetään.

SSAB alkoi jo vuosia sitten suunnitella tehtaidensa hiilidioksidipäästöjen kutistamista vetypelkistyksellä. Teräsyhtiöt kisaavat keskenään, mikä niistä saa ensimmäisenä energiaa paljon imevän valmistuksen niin toimivaksi, ettei fossiiliteräs syrjäyttäisi sitä halvemmalla hinnalla. SSAB nopeutti alkuperäistä suunnitelmaansa fossiilivapaan teräksen tuotannostaan vuosi sitten. Sekin investoi miljardeittain tuotannon modernisointiin ja päästöjen pienentämiseen pohjoismaissa. SSAB:llä on jo pilottilaitos, rahoitusta ja asiakassuhteita. Kisassa ovat mukana myös Nippon Steel ja H2 Green Steel.

Kiinassa tehdään puolet maailman teräksestä, eikä siellä tuotanto paljon viherrä. Kun Kiinasta on lisäksi tullut strateginen kilpailija ja Eurooppa haluaa vähentää Kiina-riippuvuuttaan, eurooppalainen terästeollisuus voi odottaa saavansa hienoista myötätuulta ja fossiilivapaa teräs ehkä suojaa halpatuonnilta.

Fossiilivapaan teräksen valmistuksessa vety on ratkaiseva tekijä. Sen käytön kustannukset ovat edelleen kovat mutta kohtuullistettavissa. Päästöttömän vedyn kustannustehokkaassa valmistuksessa päästötöntä sähköä tarjoava tuulivoima auttaa. Sitä sekä hyviä siirtoyhteyksiä on tarjolla esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa, erityisesti rannikoilla.

Vedyn käytön kustannukset ja halpatuonti eivät ole ainoita kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan ja kallistamaan fossiiliterästä. Toisaalta sähkön kallistuminen voi lisätä fossiilivapaan teräksen kustannuksia.

Mutta Euroopan unioni ei jätä auttamatta, sillä yksi tärkeimmistä EU:n edistämistä ilmastohankkeista on RepowerEU, joka hoputtaa valmistamaan päästöttömästi valmistettua vetyä. Samalla hanke edistää Euroopan energia- ja teollisuuspolitiikan itsenäisyyttä.

Teräsyhtiöt eivät ole ainoita, jotka ovat kiinnostuneet energiasodan aikana pohjoismaista sen vuoksi, että täällä on vakaita yhteiskuntia ja rakennettua sekä rakenteilla olevaa tuulivoimaa. Samaa viestiä tulee nyt muidenkin teollisuusalojen yrityksiltä ulkomailta.

Tuleepa Blastrin projektista valmista tai ei, kaiken energiapölhöpopulismin keskellä kannattaa huomata, että tuulivoiman ja vihreän siirtymän vastustaminen tarkoittaisi isojen, Suomen ja suomalaisten työläisten etua ajavien hankkeiden vastustamista.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?