Päästötön energia ja vakaus vetävät rahaa pohjoiseen

Raha ei juokse enää entiseen tahtiin halvan työvoiman perässä. Nyt haetaan vakautta ja päästötöntä energiaa.

Eräänlaisena start up -yrityksenä aloittanut akkutehdas Northvolt Skellefteåssa. Yritys kehittää yhteistyössä Stora Enson kanssa puun ligniinistä materiaalia akkuihin.

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 6:54

Maailman investointivirrat ovat alkaneet etsiä uusia uomia. Raha ei juokse enää entiseen tahtiin halvan työvoiman perässä. Nyt haetaan vakautta ja päästötöntä energiaa. Pohjoismaat hyötyvät vihreästä siirtymästä, jos ne osaavat käyttää tilanteen hyväkseen. Murroksen ajureina ovat taistelu ilmastonmuutosta vastaan ja irtoaminen venäläisestä fossiilisesta energiasta.

Muitakin vauhdittavia tekijöitä on. Kilpajuoksu Kiinaan on ohi. Kiinassa kustannukset ovat nousseet, ja maasta on tullut nykyisen presidentin Xi Jinpingin aikana arvaamaton: yritysten toimintaehdot voivat muuttua ennakoimattomasti. Lännen yritykset menivät maahan kahdesta syystä: päästäkseen suurten markkinoiden äärelle tai viedäkseen globaalien toimitusketjujensa lonkeron halvan työvoiman luokse. Nyt osa yhtiöistä on havainnut lisänneensä näin toimitusketjujen riskejä. Ketjuja yritetään lyhentää. Tarkoitus olisi valmistaa lähempänä ainakin niitä yritysten tuotannon kannalta kriittisimpiä lähituotteita. Tähän opetti myös koronaviruspandemia.

Vielä kymmenkunta vuotta sitten suomalaiset odottelivat kieli pitkällä investointeja Kiinasta. Hyvän alun jälkeen investointivirta tyrehtyi. Kiinan kääntyessä yhä totalitaarisempaan suuntaan kiinalaiseen rahaan tuli paha sivumaku: Kiina ei tavoittele vain voittoja vaan myös valtaa. Euroopan unioni alkoi samaan aikaan muuttaa teollisuus- ja kilpailupolitiikkaansa protektionistisempaan suuntaan. Valtiot saivat hieman vapaammat kädet tukea kotimaista – varsinkin vihreäksi luokittelemaansa – tuotantoa.

Näiden kehityskulkujen seuraus on, että tuotantoa hakeutuu uusiin paikkoihin. Pohjoismaat ovat murroksessa hyvässä asemassa. Täällä on vakaita yhteiskuntia, ennakoitava liiketoimintaympäristö, hyvä koulutustaso, paljon rakennettua tai rakenteilla olevaa päästötöntä tuulivoimaa sekä ydinenergiaa. Suomessa Olkiluoto 3 päässee kohta vauhtiin. Ruotsi hakee maailmalta yrityksiä, jotka tekisivät maahan kaksi uutta ydinvoimalaa. Norja tuottaa itselleen ja itänaapureilleen vesivoimaa. Suomessa energiaetua lisää hyvä kantaverkko.

Pohjoismainen tapa tuottaa energiaa houkuttelee päästöttömän teräksen valmistusta pohjoiseen. Teräksen valmistus tuottaa noin kahdeksan prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Teräksestä ei voi luopua, mutta sen päästöistä on pakko luopua.

Viikon uutinen oli norjalaisen Blastrin aikomus investoida neljä miljardia euroa päästöttömän teräksen tuotantoon Inkoossa. Samanlaista tuotantoa suunnittelee pohjolaan muutama muukin yhtiö. Ne tarvitsevat tuekseen eri alojen alihankkijoita ja tuulivoimayrittäjiä. Pohjolassa on päästöttömän tuulivoiman lisäksi rautamalmia.

Pohjoismaihin syntyy myös akkujen tuotantoa ja akkumateriaalien kierrätystä alihankkijoineen. Suomessa tätä klusteria kerää Harjavallan alue. Suomalainen metsäteollisuus on kehittänyt akkumateriaalia puun ligniinistä.

Pohjoismaissa etu on sekin, että teollisuus etujärjestöineen tajusi ajoissa, ettei vihreää siirtymää voi eikä kannata vastustaa. Teollisuus näki murroksen mahdollisuutena jakaa kortit uusiksi: markkinoita hallinneiden yritysten kyky uusiutua ja sopeutua voi olla heikko.

Teollisuuden edustajat ovat hokeneet kauan, että ne voittavat, jotka kirivät edellä kohti päästötöntä tuotantoa. Tämä kisa on nyt menossa, eikä Suomella ole varaa sitä hävitä. Nyt kilpaillaan – urheilun kielellä sanottuna – Suomen vahvuusalueella.

Suomen on markkinoitava osaamistaan, investoitava vetytalouteen, sulavoitettava lupakäytäntöjään, lisättävä työn vastaanottamisen houkuttelevuutta ja lisättävä työperäistä maahanmuuttoa. Jo nyt muutos takertelee työvoimapulan vuoksi. On helppo osoittaa, että vihreän siirtymän vastustajat ovat väärässä, mutta osoittajien kannattaa huolehtia siitä, että he eivät itse vastusta työpanoksen kasvattamista.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?