Taloyhtiölainoista tuli hiirenloukku

Nollakorkomaailma päättyi. Nyt alkaa tulla laskuja.

Kalasataman ja Sompasaaren uusia taloja Helsingissä marraskuussa.

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 6:24

Nollakorkomaailma alkaa tuottaa laskuja nyt, kun korottoman velan aika on jo ohi. Näin käy sekä velkaantuvalle Suomen valtiolle että suomalaisille kotitalouksille.

Nollakorkoaikana Suomen lainamarkkinoille tuli ikäluokkia, jotka teoriassa varmasti ymmärsivät, ettei ilmaista rahaa ole. Osa ei ehkä kuitenkaan käytännössä tajunnut, kuinka suuria kustannuksia korot voivat tuoda.

Taloyhtiölainasta tuli nollakorkoaikana jonkinlainen kissanluukku uuteen asuntoon. Uudiskohteen asuntoon pääsi luikahtamaan pikkuisella myyntihinnalla. Asunnon hinnan loppupotti – jopa 70–80 prosenttia – oli taloyhtiön velkaa, jonka takaisinmaksusta ostaja sai yleensä muutaman vuoden lyhennysvapaata. Tänä aikana hän maksoi vain korkoa, joka oli nollakorkomaailmassa lähellä nollaa. Lyhennyksien maksu siirtyi joskus hamassa tulevaisuudessa alkavaksi pitkäksi prosessiksi, joka uskottiin hoituvan rahoitusvastikkeen kautta.

Aika monelta ostajalta jäi todennäköisesti ymmärtämättä pari perusasiaa. Taloyhtiölainakin on lopulta omaa lainaa. Samalla se on yritysluottoa, jonka ehdot marginaaleja myöten voivat muuttua nopeammin kuin henkilökohtaisissa asuntolainoissa. Taloyhtiöissä maksuvaikeuksiin joutuneiden osakkaiden velkoja voi tulla muille osakkaille maksettaviksi. Henkilökohtaiset asuntolainat ovat yleensä kaikin puolin joustavampia.

Taloyhtiölainojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin lähti jyrkkään nousuun vuoden 2010 tienoilla, kun uudiskohteissa yhtiölainaosuus kasvoi. Näiden lainojen kokonaiskannasta iso osa kohdistui kalliiden asuntojen Uudellemaalle. Vain harvoissa viime vuosina otetuissa taloyhtiölainoissa oli korkosuojaus. Suomalaiset kotitaloudet velkaantuivat muutoinkin nopeasti.

Suomen Pankki varoitteli monen vuoden ajan tämän olevan riskialtista kehitystä. Järjestelmään rakennettu, asuntosijoittamiseen yllyttävä veroetu vauhditti riskien kasvua. Rahoitusvastikkeiden lyhennysosuuksia sai tietyillä ehdoilla vähentää verotuksessa. Rakennusyhtiöiden riskit pienenivät, ja sijoittajien sekä kotitalouksien riskit kasvoivat.

Riskit realisoituvat nyt niille, joiden lyhennysvapaa päättyy samaan aikaan kuin nollakorkomaailmakin. Yhtiölainat ovat jatkuvasti kasvaneet, ja nyt ovat loppumassa lyhennysvapaat ajalta, jolloin otettiin jo todella isoja lainoja. Omat asumiskulut saattavat yhtäkkiä jopa moninkertaistua, ja se voi tulla asunto-osakeyhtiöiden kevään kokouksissa osakkaille yllätyksenä. Rahoitusvastikkeen lisäksi hoitovastikekin voi nousta. Kunnossapitopalvelujen, energian sekä huollossa tarvittavien tarvikkeiden hinnat ovat nousseet.

Helsingin Sanomat kertoi 8.1. Kalasatamassa olevasta taloyhtiöstä, joka kokee nollakorkoajan ja lyhennysvapaan yhtäaikaisen päättymisen. Rahoitus- ja hoitovastikkeiden yhteenlaskettu määrä noin kymmenkertaistuu reilun vuoden aikana. Sadan neliön suuruisen asunnon omistajalle se tarkoittaa kulujen nousua alle 200 eurosta yli 1 700 euroon kuukaudessa.

Hallitus teki viime kesänä esityksen, jolla rajoitetaan taloyhtiölainojen kokoa ja poistetaan alun lyhennysvapaat. Laki on nyt valiokuntakäsittelyssä, joten se tulee myöhässä, jos ollenkaan.

Taloyhtiölainat saattoivat olla petollisimpia nollakorkoajan rahoitustuotteita – ne ovat eräänlainen uusi versio subprime-lainoista, jotka ajoivat takavuosina maailmaa finanssikriisiin. Taloyhtiölainat loihtivat kangastuksen: asunto halvalla kasvukeskuksesta.

Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta. Totuus on ikävä kyllä se, että ainakaan taloyhtiölainojen luvatussa kaupungissa Helsingissä ei pääse halpaan asuntoon minkään kissanluukun kautta. Taloyhtiölainasta tulikin hiirenloukku, jossa ilmaisena juustona oli alun lyhennysvapaa jakso.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?