Tehokas sotiminen ei vaadi vihollisen halveksuntaa

Jos ihmisarvon halveksunta olisi sotilaallisesti tehokasta, Venäjällä olisi maailman tehokkain armeija.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä venäläissotilaita on syytä verrata iljettäviin eläimiin.

11.1. 2:00 | Päivitetty 11.1. 6:31

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) on ostanut ukrainalaisesta verkkopalvelusta tykistöammuksen, jonka hän lähetti terveistensä kera venäläisille. Samaa palvelua ovat aikaisemmin käyttäneet muun muassa kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk), kirjailija Sofi Oksanen ja evp-upseeri Martti J. Kari.

Nimikoitujen ammusten käyttäminen on herättänyt kysymyksiä venäläisvihan kasvusta. Tähän on liitetty myös suomalais-italialaisen tietokirjailijan Anton Montin vaatimukset siitä, että Suomen olisi valloitettava takaisin Karjala ja Petsamo.

Puheiden koventuminen ei ole tässä tilanteessa yllättävää. Suomalaiset samastuvat ukrainalaisten kärsimyksiin ja tuntevat katkeruutta Venäjän johtoa, Venäjää ja osin myös venäläisiä kohtaan.

Yksittäisten kansalaisten tunnereaktiot voidaan ymmärtää, mutta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ei ole yksittäinen kansalainen. Hän on yksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä toimijoita, virallisen Suomen edustaja.

Facebook-tekstissään Halla-aho perusteli, että ihmiselämän kunnioittamisesta tulee sodassa luopua. ”Sota-aikana siitä on haittaa. Tämä esto pyritään tukahduttamaan riisumalla tapettavalta viholliselta ihmisyys, ts. demonisoimalla hänet tai kuvaamalla hänet rotaksi, torakaksi tai muuksi iljettäväksi eläimeksi. – – Jos venäläisten sotilaiden tappaminen tässä tilanteessa on oikein ja välttämätöntä, myös kaikki mikä edistää heidän tappamistaan on oikein ja välttämätöntä. Demonisointi ja tappamisen karnevalisointi on oikein ja välttämätöntä.”

Halla-aho on omaksunut retorisen keinon, jossa hän etenee äärimmäisiin johtopäätöksiin näennäisen loogisesti. Sillä keinolla hän on päätynyt muun muassa nimittelemään islamia pedofiiliuskonnoksi, vähättelemään holokaustia ja ylistämään Donald Trumpia. Jälkikäteen Halla-aho on ollut haluton kommentoimaan vanhoja puheitaan. Niin saattaa hyvin käydä tuoreimpienkin puheiden kohdalla.

Kuvaa näitä outoja aikoja, joita elämme, että pääkirjoituksessa täytyy edes perustella sitä, miksi ihmisistä ei pidä puhua kuin torakoista ja miksi ihmisten tappamisesta ei pidä tehdä vitsiä.

Itsestäänselvä vastaus on, että se on meidän arvojamme vastaan. Ukrainassa taistelee kaksi maailmankuvaa: yhdellä puolella ihmisarvoa halveksiva totalitaarinen ideologia, toisella vapauteen ja ihmisoikeuksiin pohjautuva demokraattinen ideologia. Jos me omaksumme vastapuolen maailmankuvan, me häviämme, vaikka voittaisimme.

Venäjän on hävittävä tämä sota, mutta inhimillisyydestä luopuminen ei ole edes sotilaallisesti tehokasta. Jos niin olisi, Venäjällä olisi maailman tehokkain armeija. Ja jos Halla-aho olisi suorittanut varusmiespalveluksen, hän olisi nähnyt, että suomalainen sotilas koulutetaan kurinalaiseksi taistelijaksi, ei vihan vallassa riehuvaksi raakalaiseksi.

Sota voi olla epäinhimillistä, mutta se ei tarkoita, että sotilaan pitäisi sitä olla. Sotaan kuuluu myös sääntöjä esimerkiksi vankien, haavoittuneiden tai siviilien kohtelusta. Vihollista rottana pitävä sotilas niitä tuskin kunnioittaa. Ihmisyyden riistäminen avaa tien sotarikoksiin ja kansanmurhiin.

Vihollisen demonisointi on myös strategisesti typerää. Saksan armeijalla olisi toisessa maailmansodassa ollut hyvät mahdollisuudet voittaa ukrainalaiset puolelleen, elleivät he olisi kohdelleet näitä ali-ihmisinä. Venäjä on toistanut saman virheen. Hyökkääjän raakuudet ovat valaneet ukrainalaiset yhteen ja katkaisseet naapurikansojen siteet.

Suomen päättäjät myötäilivät pitkään Venäjää, mutta nyt jotkut heistä ovat vetäneet ison sotakypärän päähän, eivätkä muut tunnu pystyvän puhumaan heille järkeä. Onneksi kansa näyttää pysyvän johtajiaan rauhallisempana. Sen enempää kaduilla kuin mielipidekyselyissäkään ei näy merkkejä kovin suuresta venäläisvihasta. Venäjän suhteen kansa on usein ollut johtajiaan viisaampi. Niin se taitaa olla nytkin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?