Eurooppa selviää säikähdyksellä, mutta Venäjällä alkaa kylmä yö

Länsi kokee energiasodan iskuja nyt, mutta Venäjä pitkällä aikavälillä.

Lng-terminaalilaiva Exemplar Inkoossa.

21.1. 2:00

Lännen julistamia Venäjän-vastaisia pakotteita on lännessä kuvailtu tehottomiksi, ja Venäjällä niitä on pidetty vain länttä itseään vahingoittavina. Nämä tulkinnat eivät onneksi ole totta.

Arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon aika, jolla tehoa ja kärsimystä mitataan. Länsi kokee energiasodan iskuja nyt, mutta Venäjä pitkällä aikavälillä.

Keväällä erityisesti Saksassa epäiltiin, että Venäjä voi tuhota Euroopan talouden sulkemalla energiahanat. Taloustutkijat laskivat Saksassa, että Saksa putoaa syvään taantumaan. Kansalaisten arveltiin kärvistelevän talvensa kylmässä ja tehtaiden seisahtuvan. Näin olettivat myös Venäjän päättäjät.

Venäläiselle öljylle on määritelty hintakatto, raakaöljyn laivaus Eurooppaan on lopetettu, öljyjalosteetkin joutuvat kohta pannaan, venäläistä kaasua ei Länsi-Eurooppaan virtaa enää putkia pitkin – ja Eurooppa selviää.

Jos taantuma yleensäkään tulee, siitä tulee todennäköisesti vain lievä. Sää on ollut joulukuun alun lyhyen kylmän jakson jälkeen lämmin, energiaa on säästetty ja sitä on tehty uusiutuvista lähteistä. Euroopan kaasuvarastot ovat täynnä. Nesteytettyä kaasua on saatu. Suomen vuokraama lng-terminaalialus on nyt valmiina Inkoossa.

Ranskassa huollossa olleita ydinvoimaloita palautuu tuotantoon. Suomessa sähkön hinta laskee, eikä sähkö näytä sittenkään loppuvan. Helmikuu on kylmyyden vuoksi ehkä viimeinen mahdollinen kriisikuukausi. Energiaviraston ekonomisti Juha Teirilä laskee, että sähkön loppumisen riski on kuitenkin hyvin pieni, jos kuluttajat jatkavat jo aloittamaansa sähkön säästämistä eikä sähköjärjestelmässä satu mitään isoja häiriöitä. Olkiluodon kolmosreaktorin käynnistyminen helmikuun alussa olisi vain lisävarmistus sähkön riittävyydelle.

Öljystäkään ei ole pulaa. Öljyn ja kaasun hinnat ovat laskeneet. Kalliita ne edelleen takavuosiin verrattuna ovat, mutta paljon edullisempia kuin vielä muutama kuukausi sitten. Tämä muutos näkyy siinäkin, että energiavetoisen inflaation kovin kiihdytys näyttäisi olevan ohi.

Venäjä laski, että energiakriisi nostaa energian hintaa. Eli sen, minkä maa vientimäärissä häviäisi, se voittaisi hinnoissa. Vielä syksyllä oletus oli Venäjällä se, että budjettitulot vain kasvavat sodan vuoksi.

Näin ei käy. Kun länsi päätti asettaa 60 dollarin hintakaton venäläiselle öljylle, ratkaisua epäiltiin toimimattomaksi. Kriitikot epäilivät, että Aasia ja Afrikka ostavat, jos länsi ei osta. Hintakaton fiksuus oli siinä, että vaikka venäläistä öljyä ostettaisiinkin länsimaiden ulkopuolella, kukaan ei maksa siitä kattohintaa enempää, koska ei ole pakko maksaa.

Seuraus on se, että Urals-raakaöljylaadun hinta on romahtanut. Venäläisen öljyn hintakatolla määritelty hinta on alitettu selvästi.

Venäjän sota Ukrainassa maksaa jo enemmän kuin mitä Venäjä saa energiatuloillaan korvattua. Budjettivaje kasvaa. Jatkossa hintakattoa tulisi laskea, jotta Venäjän budjetilta putoaisi lopullisesti pohja. Seuraava sopiva taso voisi olla 30 dollaria barrelilta.

Ei ole epäilystäkään siitä, kumpi osapuoli energiasodan voittaa, kun aikaa kuluu. Venäjän korruptoitunut kehitysmaatalous eristyy ja taantuu, kun läntistä teknologiaa ei enää ole tarjolla.

Kiina ei pysty paikkaamaan sitä kauppasuhteiden reikää, joka Venäjälle tuli Euroopan kysynnän katkettua. Eikä Kiina enää oikein edes halua sitä yrittääkään. Sille sopii oikein hyvin, että Venäjä joutuu ruikuttamaan Aasiasta apua.

Kiina on alkanut yllättäen viime aikoina lähestyä länttä. Koronaviruspandemian ryöpsähtäminen ja talouskasvun kato tekivät Kiinalle selväksi, että se ei voi tehdä Venäjää auttaakseen mitään sellaista, joka vaarantaisi yhteyden lännen markkinoille.

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä kauemmas länsi Venäjästä erkaantuu. Vihreä siirtymä edistyy, ja uusiutuvat energianlähteet korvaavat fossiilista energiaa. Euroopan kivuliain vaihe voi olla jo ohittumassa, Venäjän pitkä ja kylmä yö on vasta alkamassa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?