Vartiointiala on putsattava

Avarn Securityn vartijoiden rikosepäilyjen ja Ison Omenan kuolemantapauksen jälkeen on selvää, ettei ilmiselvien ongelmien ratkaisua voi jättää vain alan itsensä korjattaviksi.

Kukkia ja kynttilöitä espoolaisessa kauppakeskus Isossa Omenassa, jossa vartijoiden kiinni ottama nainen kuoli voimankäyttötilanteessa viime lauantaina.

12.1. 2:00

Sisäministeriö on päättänyt aloittaa laajan selvitystyön, jossa käydään läpi yksityisen turvallisuusalan sääntely, koulutus ja valvonta. Tarkoituksena on selvittää, miten yksityistä turvallisuusalaa sääteleviä lakeja olisi syytä muuttaa.

Taustalla ovat viime aikojen tapahtumat. Poliisi ilmoitti tapaninpäivänä, että se epäilee kuutta Avarn Securityn järjestyksenvalvojaa useista pahoinpitelyistä pääkaupunkiseudun rautatieasemilla. Keskustelu järjestyksenvalvojien käytöksestä oli vielä käynnissä, kun viime lauantaina Securitaksen vartijoiden kiinnipitämä nainen kuoli kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Poliisi tutkii tapausta kuolemantuottamuksena.

Laajalle viranomaisselvitykselle ei käytännössä ollut vaihtoehtoja, minkä myös sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) myönsi. ”On tapahtunut useampia tapauksia lyhyessä ajassa, jolloin ei voi enää puhua yksittäistapauksesta”, hän sanoi.

Ilmiselvien ongelmien ratkaisua ei voi jättää vain alan itsensä tehtäväksi. Etenkin, kun Poliisihallitus oli joutunut kertomaan sisäministeriölle, ettei turvallisuusalan yritysten ja yksittäisten vartijoiden toimintaa valvota yhdenmukaisesti. Poliisihallituksen mukaan osa poliisilaitoksista valvoo alaa suunnitelmallisesti, mutta osa ei.

Yksi kysymyksistä liittyy vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutukseen.

Ensinnäkin on syytä pohtia, onko nykyisin vaadittava lyhyt koulutus lainkaan riittävä tehtävään. Toisekseen on mietittävä, pitääkö erilaisten vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutusta eriyttää selvästi. Kolmanneksi myös koulutuksen sisältöä on arvioitava.

Isossa Omenassa vartijoiden käsissä kuolleen naisen virallista kuolinsyytä ei vielä tiedetä, eikä tapahtumien kulusta ole tässä vaiheessa täyttä varmuutta. Jotkut turvallisuusalan asiantuntijat kuitenkin kiiruhtivat videoiden perusteella arvioimaan, että naisen vatsalleen pakottaneet ja häntä siinä asennossa raajoista painaen pidelleet vartijat olivat toimineet koulutuksen mukaisesti.

Ihmisen pakottamiseen vatsalleen liittyy kuitenkin äkkikuoleman riski. Lääkärilehden mukaan oikeuspsykiatrisessa Niuvanniemen sairaalassa luovuttiinkin päällekäyvän potilaan rajoittamisesta vatsalleen jo yli vuosikymmen sitten, kansainvälisiin tutkimuksiin perustuen. Hufvudstadsbladetin mukaan samasta syystä Ruotsissa poliisin oikeutta pakottaa ihminen vatsalleen maahan on rajoitettu.

Onko alalla voimakeinoista tullut rutiinia, johon turvaudutaan helposti, vaikka voimatoimien pitäisi olla viimesijainen keino? Jos niiden käyttö on vakiintunut toimintakulttuuriksi, pahimmillaan koulutus vahvistaa vääristymää.

Koulutukseen panostaminen ei myöskään auta, jos alalle hakeutuu ja pääsee ihmisiä, jotka eivät noudata lakeja, ovat rasisteja tai huumaantuvat rajallisestakin vallasta. Tiukat soveltuvuusvaatimukset voivat parantaa tilannetta, mutta alan on myös varmistettava, ettei tällaisilta asenteilta suljeta silmiä.

Vartijat ja järjestyksenvalvojat tekevät tärkeää ja vaativaa työtä. Alan on nyt kuitenkin ymmärrettävä, että se on suurennuslasin alla. Viranomaisten selvitysten ohella suuri yleisö tarkkailee myös työnsä hyvin ja oikein tekeviä järjestyksenvalvojia, ja luottamus on ansaittava. Turvallisuusalan yrityksillä on tästä päävastuu, mutta myös niiden palveluja käyttävien on ryhdistäydyttävä. Kauppakeskukselle ei ole hyvää mainosta, jos sen käytävillä on vaara kuolla. Edullinen hinta ei välttämättä olekaan paras kriteeri järjestyksenvalvonnassa.

Tilanteesta järkyttyneiden ”kunnon kansalaisten” on myös hyvä tiedostaa, etteivät uutiset tulleet kaikille yllätyksenä. Esimerkiksi syrjäytyneet, maahanmuuttajat ja nuoret ovat kyllä tunteneet alan ongelmat.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?