EU-kansalaiset kannattavat Ukrainan tukemista

Euroopan unionista tuli yllättäen se toimija, joka on pystynyt aseistamaan Ukrainaa.

Ukrainan ja EU:n lippuja liehumassa Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa tammikuun alussa.

12.1. 16:30

Tuoreen eurobarometrin tulokset EU-kansalaisten tunnoista, peloista ja turvallisuushuolista vastaavat sitä, mitä viime syksynä jo uumoiltiin. Erityisesti ruuan ja energian hinnannousu sekä huoli omasta toimeentulosta on vetänyt eurooppalaiset synkiksi. Miltei puolet kertoo, että tulot eivät tahdo riittää elämiseen.

Huoli ei yllätä, sillä Eurooppaa koettelee kolmoiskriisi: koronaviruspandemia, sota Ukrainassa ja energian hinnan noususta johtuva huima inflaatio. Synkkien tuntojen poliittiset seuraukset voivat olla monenlaisia. Moni pelkää eurooppalaisen yhtenäisyyden repeilevän, sillä vaikeina aikoina EU:ta on usein pidetty syntipukkina. Eurobarometri kuitenkin osoittaa, että asiat pannaan tärkeysjärjestykseen: eurooppalaiset kannattavat voimakkaasti Ukrainan tukemista Venäjää vastaan.

Kaksi kolmesta vastaajasta tukee EU:n toimia eli Ukrainan aseistamista ja rahoittamista sekä Venäjän-vastaisia pakotteita. Suomalaisista vastaajista peräti 83 prosenttia kannattaa Ukrainan tukitoimia vahvasti ja 12 prosenttia melko vahvasti.

Viime vuosi oli EU:lle mullistava. Unioni otti Ukrainan tukemisessa roolin, johon mikään yksittäinen maa ei olisi kyennyt – eikä Nato olisi pystynyt. Ukrainaa tukeva läntinen liittouma varoo, ettei sota laajenisi Ukrainasta muualle. Sodasta ei haluta Venäjän ja Naton välistä. Siksi Natosta ei ole tullut virallista toimijaa Ukrainan tukemisessa. Nato-mailla ei välttämättä edes olisi yhteistä näkemystä siitä, miten Ukrainassa pitäisi toimia.

EU ei ole sotilaallinen toimija. Se pystyi kuitenkin kokoamaan kansallisia toimia ja suoraan myös rahoittamaan Ukrainan aseistamista, vaikka unionille ei ollut koskaan tosissaan hahmoteltu tällaista roolia.

Sille, että EU tukee Ukrainaa sotilaallisesti, on eurooppalaisten tuki. Samalla unioni ottaa kantaakseen uudenlaisia riskejä. Uusi rooli sotilaallisen avun antajana ja kokoajana muuttaa unionia instituutiona.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?