Ydinvoima palaa muotiin pieninä palasina

Suomenkin kannattaa varautua ydinenergialain uudistuksessa pienydinvoimaloiden rakentamiseen. Fantasiat muuttuvat nyt nopeasti todellisuudeksi.

Havainnekuva kanadalaisen Nuscale-yhtiön suunnittelemasta pienydinvoimalan reaktorista ja sen kuljettamisesta paikalle.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 6:52

Yhdysvaltojen entinen puolustusministeri Donald Rumsfeld luokitteli aikoinaan ”varautumisen luokat”: tunnetut tunnetut, tunnetut tuntemattomat ja tuntemattomat tuntemattomat. Kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään, tunnettujen tuntemattomien kategoriaan on tarjolla muutamia teemoja. Ukrainan sota, Venäjän fossiilienergiasta irtoaminen ja vihreän siirtymän nopeutuminen nostavat tähän luokkaan esimerkiksi energiaan liittyviä teemoja.

Kenellekään ei vuoden 2022 jälkeen voi olla epäselvää se, että energiaomavaraisuus on tärkeää kansallisen itsemääräämisen ja huoltovarmuuden kannalta. Euroopalla ei ole enää paluuta entiseen. Venäjä on jätettävä. Venäjän kanssa ei voi enää alistua minkäänlaiseen energiariippuvuuteen. Eurooppa tekee vihreää siirtymää ja investoi fossiilienergiaa korvaaviin energiantuotantotapoihin.

Niin paljon kuin se Keski-Euroopan vihreitä kirpaiseekin, ydinvoima kokee renessanssin. Ilmastotavoitteisiin ei päästä ilman sitä. Vanhojen voimaloiden käyttöikää jatketaan ja uusia rakennetaan. Lisääntyvä tuuli- ja aurinkovoima tarvitsee rinnalleen yhä enemmän vakaata tuotantoa ja säätövoimaa. Tuulivoimalla tuotetaan Suomessa monina päivinä enemmän sähköä kuin ydinvoimalla. Suomalaiset ovat realisteina kehityksen tajunneet. Energiateollisuuden kyselyssä kuusi kymmenestä suhtautui ydinvoimaan myönteisesti.

Vaikka Olkiluoto 3:n kaltaiset jättimäiset ydinreaktorit ovat moderneja, ne ovat kuitenkin dinosauruksia – valtavia energiaverkoston riskikeskittymiä, joiden rakentaminen vaatii hirveästi aikaa ja rahaa.

Kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään, ohjelmassa tulisi varautua tunnettuihin tuntemattomiin. Energiapolitiikassa sellaisia ovat modulaariset pienydinvoimalat. Tunnettua on jo se, että sarjavalmisteisia, lähes valmiina käyttöpaikalle kuljetettavia SMR-ydinvoimaloita tullaan rakentamaan ja ottamaan kaupalliseen käyttöön. Fantasiat muuttuvat todella nopeasti todellisuudeksi. Koelaitoksia ja konkretisoituvia suunnitelmia on jo kymmenittäin. Pienydinvoimalat tuottavat sähköä, lämpöä tai molempia todennäköisesti jo ensi vuosikymmenen alussa. Ensimmäiset aloittelevat ehkä jo tällä vuosikymmenellä.

Tuntematonta on vielä se, mikä on modulaarisissa ydinvoimaloissa voittava tekniikka. Sitäkään ei siis ihan tarkkaan vielä osata sanoa, miten julkisen vallan pitäisi varautua, mutta varautua sen pitää.

Pienydinvoimalat soveltuvat todennäköisesti paremmin lämmön kuin sähkön tuotantoon. Suomessa se tarkoittaisi sijoittumista kaukolämpöverkoston ulottuville – lähelle asutusta tai teollisuutta. Tämä puolestaan merkitsisi ainakin sitä, että vuosikymmeniksi kaupunkien rakennetta lukitsevassa kaavoituksessa uudentyyppisiin energiatehtaisiin pitäisi varautua jo nyt. Esimerkiksi VTT suunnittelee pienydinvoimalaa kaukolämmön tuotantoon.

Ydinenergialain uudistus on aloitettu, ja esityksen pitäisi olla valmis seuraavalla hallituskaudella. Lakia turvaetäisyyksineen olisi varauduttava tarkistamaan, sillä se on aikoinaan tehty dinosauruksille ja niiden aiheuttamiin uhkiin sopivaksi.

Vanha laki on myös sovitettu sähkön eikä lämmön tuotantoon ja yhden toimijan koko elinkaaren mittaiselle vastuulle. Pienvoimaloissa voi olla toinen bisneksen ja vastuun malli, koska laitos saattaa vaihtaa omistajaa toiminta-aikanaan. Vanha laki ei ymmärrä myöskään sitä, että luvitus voisi koskea sarjatuotantoa eikä yhtä laitosta.

Säädäntöä, luvitusta ja valvontaa tulisi harmonisoida sekä sovittaa sarjatuotantomalliin sopivaksi EU-tasolla. Jos EU ei saa itseään liikkeelle sisäisten ydinvoimaa koskevien kiistojensa vuoksi, Eurooppa jää taas jonkinlaiseen riippuvuussuhteeseen. Kiinan SMR-suunnitelmat ovat jo pitkällä. Yhdysvallat yhdistää alan osaamisensa Japanin kanssa. Venäjälläkin pikkuvoimaloita suunnitellaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?