Palkka­ratkaisua haetaan ilman suurta kiirettä

Teknologiateollisuuden lisäksi sopimuksia kasautuu muillekin aloille. Tulppa ei välttämättä aukea tammikuun aikana, ja joillain aloilla riitely saattaa jatkua kevään eduskuntavaaleihin asti.

Teollisuusliiton Riku Aalto, Pamin Annika Rönni-Sällinen, AKT:n Ismo Kokko sekä SAK:n Jarkko Eloranta vakuuttivat yhteistyötään viime viikolla.

16.1. 2:00

Näyttää siltä, että teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvotteluissa mennään ainakin tammikuun lopulle, mahdollisesti helmikuun puolelle. Ja samaan aikaan alkavat muidenkin alojen sopimukset jo päättyä.

Tammikuun lopussa päättyy Palvelualojen ammattiliiton Pamin sopimus kaupan alalla. Vientiteollisuudelle elintärkeä AKT:n kuljetusalojen ja ennen kaikkea ahtaajien sopimus päättyy niin ikään tammikuun lopussa. Ahtaajien lakko pysäyttäisi viennin Suomesta ja tuonnin Suomeen.

AKT:n hallitus kokoontuu ensi perjantaina. Silloin liitto saattaa ilmoittaa työtaistelutoimista. Lakkovaroitus on kuitenkin annettava kaksi viikkoa etukäteen, joten ahtaajat eivät voi mennä lakkoon heti nykyisen sopimuksen päättyessä kuun vaihteessa. Täysimittaisen lakon sijaan AKT saattaakin käyttää alkuun hieman lievempää painostuskeinoa, kuten ylityökieltoa.

Tammikuun loppuun asti satamissa on kuitenkin työrauha. Siihen saakka lievemmätkään työtaistelukeinot eivät ole sallittuja, mutta sen jälkeen niitä voi ottaa käyttöön nopeasti, sillä niihin ei tarvita ennakkoilmoitusta.

Teknologiateollisuuden neuvottelut alkoivat viime kesän lopulla verkkaisesti, ja verkkaisena tahti on pysynytkin. Neuvottelut ovat sentään jo loppusuoralla: sopimatta ovat enää palkankorotusten suuruusluokka, jakotapa sekä sopimuskauden pituus.

Palkankorotusten suuruudessa on yhä mittava näkemysero. SAK:n liitot tavoittelevat ”Saksaan vertautuvia” palkankorotuksia. Saksassa on sovittu teollisuuteen 8,5 prosentin korotukset kahdessa vuodessa. Suomessa työnantajan tarjous on tiettävästi ollut kahden prosentin luokkaa.

Suomessa tiedetään ylisuurten palkankorotusten vaarat. Vuosien 2007–2008 palkkahuutokauppa haavoitti Suomen kilpailukykyä kriittisellä hetkellä, ja siitä maksettiin kova hinta. Viime vuonna koettu hoitoalan työtaistelu nosti pintaan pelot siitä, että Suomi putoaa toisen kerran samaan kuoppaan. Huolta lisäsi kunta-alan kummallinen sopimus, joka sitoi kunta-alan palkat teollisuuden neuvotteluihin.

Suomen kilpailukyky on kohentunut viime vuosina, eikä sitä haluta tärvätä. Molemmilla puolilla työmarkkinapöytää osataan onneksi lukea hyvin numeroita, joten järkevä ratkaisu voi hyvin vielä löytyä, kunhan höyryä on vähän päästelty.

Euroopan komission arvion mukaan palkat nousevat euroalueella noin viisi prosenttia. Suomessa liukumat nostavat palkkoja 0,5–1 prosenttia, joten palkankorotukset saattaisivat lopulta asettua jonnekin kolmen ja neljän prosentin välille – ellei reppuselässä olevan kunta-alan takia sitten keksitä jotain erikoisuuksia.

SAK on selvästi pörhistänyt otettaan.

Työntekijäliitot haluavat perinteisesti, että mahdollisimman suuri osuus palkankorotuksista jaetaan kaikille tulevina yleiskorotuksina. Se on yksi syy liittyä ammattiliittoon.

Työnantajapuoli taas haluaa jakaa mahdollisimman suuren osan korotuksista yrityskohtaisesti sovittavina erinä. Ilman erillisiä ehtoja korotusten jakamisesta työnantaja voisi jakaa korotukset keille ja miten haluaa. Toisaalta paikalliset sopimukset voivat jättää menestyviin yrityksiin enemmän palkankorotusvaraa.

Tilanne todennäköisesti seisoo vielä hyvän aikaa. Neuvottelujen intensiteetistä kertoo jotain se, että Teollisuusliiton ja työnantajayhdistyksen neuvotteluja on viime aikoina käyty kerran viikossa. Teollisuusliiton suuressa neuvottelukunnassa on mukana luottamusmiehiä työpaikoilta, ja heidän pitää välillä tehdä oikeitakin töitä.

Eduskuntavaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta. Riitaisa työmarkkinatilanne voi jatkua sinne asti, ja joillain aloilla todennäköisesti jatkuukin.

SAK on selvästi pörhistänyt otettaan työnantajien suuntaan kesän, syksyn ja talven mittaan. SAK:ssa valtaa pitävät sitkeästi Sdp ja vasemmistoliitto. Sattumaa tai ei, työmarkkinatilanne saattaa nousta myös vaalikeskusteluiden asialistalle.

Vasemmistopuolueiden kannattajien vaali-innolle saattaisi tehdä hyvää pieni konflikti työnantajien – ja siinä sivussa myös kokoomuksen – kanssa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?