Saksan pitäisi sallia Leopardien antaminen Ukrainalle

Leopard-taistelupanssarivaunuja Ukrainalle antava eurooppalainen yhteenliittymä osoittaisi, että Eurooppa pystyy toimimaan myös ilman Yhdysvaltojen antamia aseita.

Saksan uusi puolustusministeri Boris Pistorius (oik.) tapasi torstaina Berliinissä Yhdysvaltojen puolustusministerin Lloyd Austinin ennen perjantaina Ramsteinin tukikohdassa järjestettävää Ukrainaa tukevien maiden ryhmän kokousta.

20.1. 2:00

Ukrainalle sotimiseen annettava tuki politisoituu samaan aikaan, kun huoli sodan kulusta ja Venäjän iskuista syvenee. Ukraina tarvitsee ilmatorjuntaa suojellakseen siviilikohteita Venäjän brutaalilta pommitukselta. Ja jotta Ukraina saisi vallattua takaisin Venäjän miehittämiä alueita, se tarvitsee moderneja taistelupanssarivaunuja.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sinnikäs vaatimaan ja myös taitava saamaan läntisiltä tukijoiltaan askel askeleelta järeämpää sotilaskalustoa. Yhdysvallat on kuitenkin se, joka rytmittää myös eurooppalaisten antaman aseavun, ja määrittää, missä avun rajat milloinkin kulkevat. Saksa puolestaan hermostuttaa muut haluttomuudellaan muuttua todelliseksi sotilasmahdiksi ja maanosan johtajaksi.

Nyt Ukraina haluaa saksalaisvalmisteisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja, joita on myös Suomella. Suomenkin päätös on Saksan takana siksi, että Saksalta tarvittaisiin lupa Leopardien lahjoittamiselle.

Zelenskyille on vaikea sanoa ei, jos samaan aikaan vakuutellaan apua tulevan. Silti liittokansleri Olaf Scholz kytki Saksan päätöksen siihen, antaako Yhdysvallat Ukrainaan omia Abrams-taistelupanssarivaunujaan. Se tuntui suuremman selän taakse piiloutumiselta, vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää Saksaa, jolle on historiallisista syistä vaikeaa lähettää saksalaispanssareita Ukrainan pelloille.

Britannia loi painetta päätöksiin ilmoittamalla antavansa Ukrainaan 12 Challenger-taistelupanssarivaunua. Puola lupasi 14 Leopardia. Mediatiedot Yhdysvalloista kertovat, että presidentti Joe Biden harkitsee nyt antavansa Ukrainalle asejärjestelmän, jolla voisi iskeä Venäjän valtaamalle Krimille.

Ukrainan tukijat kokoontuvat perjantaina Yhdysvaltojen johdolla Saksaan Ramsteinin tukikohtaan koordinoimaan apuaan Ukrainalle. Suomesta Ukraine Defence Contact Groupin kokoukseen lähtee puolustusministeri Mikko Savola (kesk). Viemisinä on Suomen kahdestoista Ukrainan apupaketti, joka on samalla myös tähänastisista arvokkain. Se kertoo, ettei kyse ole vain lämpimistä talvivarusteista.

Suomessa on selvästi poliittista tahtoa osallistua yhteenliittymään, joka antaisi Ukrainalle Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja. Pääministeri Sanna Marinista (sd) on jo tullut Ukrainaa tukevilla iskulauseillaan yksi lännen näkyvimmistä hengennostattajista, mutta Suomen brändin vahvistaminen vaatisi sanojen lisäksi myös tekoja.

Presidentti Sauli Niinistö tukee Leopardien antamista, mutta tuo myös julki päätökseen liittyvät varaukset. Niinistö sanoi ruotsalaislehti Dagens Nyheterille 14.1., että aikaisempaa raskaamman sotilaskaluston antamisesta Ukrainalle on keskusteltava Yhdysvaltojen kanssa, sillä se tietää parhaiten, kuinka vältetään sodan kärjistyminen.

Suomi miettii päätöstä tehdessään omaa rajaansa Venäjän kanssa. Suomen osuus olisi todennäköisesti muutamia Leopardeja tai koulutusta, varaosia ja huoltoa.

Ramsteiniin suuntaavista puolustusministereistä Savola ei ole enää uusin, sillä Saksassa vaihtui tällä viikolla puolustusministeri. Uusi puolustusministeri Boris Pistorius tekee Ramsteinissa tarkoin seuratun sisääntulon geopolitiikkaan. Torstaina hän tapasi Saksassa Yhdysvaltojen puolustusministerin Lloyd Austinin.

Koolla on joukko, jonka täytyy lähettää vahva viesti sekä Ukrainalle että Venäjälle siitä, että Ukrainaa tuetaan. Ramsteinissa Euroopan mailla on tilaisuus osoittaa, että ne pystyvät aseistamaan eurooppalaisilla aseilla Ukrainaa myös ilman Yhdysvaltoja.

Ramsteinin neuvottelut ovat tärkeitä, sillä Ukrainalle lähetettävä aseapu voi ratkaista sen, kumpaan suuntaan rintamat lähtevät seuraavaksi liikkumaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?