Talouden sakkaus alkaa tuntua työpaikoilla

Muutosneuvotteluja koskevista ilmoituksista etsitään enteitä siitä, ovatko suhdanteet ja yritysten näkymät synkkenemässä.

K-Market Amerinkulma Helsingin Käpylässä. Kesko on ilmoittanut marraskuun lopun jälkeen kolmista muutosneuvotteluista. Niissä halutaan ennen kaikkea organisoida yhtiön työtä uusiksi.

23.1. 2:00

Kun taloustutkijat pohtivat tulossa olevan taantuman syvyyttä, tärkeimmäksi syvyysmittariksi valikoituu työllisyyskehitys. Hyvä työllisyyskehitys on pitänyt kaiken inflaatiokurimuksen keskellä taloutta hyvässä iskussa – niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Juuri nyt alkaa kuitenkin kuulua pahoja enteitä.

Monet yritykset ovat viime aikoina kertoneet aloittavansa yt-neuvottelut – tai modernisoidun nimensä mukaisesti ”muutosneuvottelut”. Neuvotteluista ovat kertoneet esimerkiksi Kaleva Media, Kesko, Telia, ohjelmistoyritys Aiven, UPM, Gigantti, Uudenkaupungin autotehdas, Pihlajalinna, Kontiotuote, Stora Enso, Rauman telakkayhtiö RMC ja Verkkokauppa.com.

Osa yrityksistä haluaa vähentää työntekijöitä, osa lomauttaa, osa organisoida työtä uusiksi. Kovaa tulosta tekevä Kesko on aloittanut marraskuun lopun jälkeen kolmet muutosneuvottelut. Yhtiö kertoo, että neuvotteluissa halutaan ennen kaikkea organisoida yhtiön työtä uusiksi. Voi siinä muutama työpaikkakin mennä.

Viime aikojen ilmoitukset voivat joka tapauksessa johtaa satojen ihmisten irtisanomiseen.

Muutosneuvotteluja on lähes aina jonkin verran käynnissä, ja Suomen työllisyysaste oli viimeisimmän, marraskuun tilannetta luotaavan mittauksen mukaan hyvä. Pari kuukautta marraskuusta nykyhetkeen voi kuitenkin olla pitkä aika, ja tilanne on herkkä.

Muutosneuvotteluja koskevista ilmoituksista ja niiden sumautumisesta etsitään enteitä siitä, ovatko suhdanteet ja yritysten näkymät muuttumassa. Pessimisti muistaa työ- ja elinkeinoministeriön kertoneen, että uusien työpaikkojen määrä väheni marraskuussa vuoden takaisesta.

Elinkeinoelämän luottamus tulevaisuuteen on heikkoa. Erityisen pessimistisiksi ovat kääntyneet yritykset, jotka tarvitsevat paljon energiaa ja joilla on esimerkiksi kilpailutilanteen vuoksi vaikeuksia siirtää nousevia kustannuksia hintoihin.

Enteiden etsiminen on tässä ajassa perusteltua puuhaa, sillä nopea hintojen ja korkojen nousu syö kulutuskysyntää väistämättä. Tämän ovat esimerkiksi elektroniikkakaupat huomanneet. Verkkokauppa.comin liikevaihto ja tulos laskivat viime vuonna selvästi edellisestä. Leipää on syötävä, mutta vastamelukuulokkeista voi tinkiä.

Jo epävarmuus on myrkkyä yrityksille.

Samoin autokauppa on hidastunut, minkä huomaa Uudenkaupungin autotehtaan tilanteesta. A-sarjan Mersun tuotanto vähenee. Vielä viime kesänä iloittiin siitä, että tehtaan tulevaisuutta vahvistaa Mercedes-Benzin kanssa tehty sopimus Mercedeksen urheiluauton valmistuksesta.

Euroopan unionissa rekisteröitiin viime vuonna vähemmän uusia autoja kuin koskaan vuoden 1993 jälkeen, vaikka rekisteröintien määrä nousi loppuvuonna. Yksi syy tähän loppuvuoden kiriin oli kiire: Saksassa myynti kasvoi paljon, koska tuki sähköauton ostajille kutistuu tänä vuonna.

Autojen myynnin vaivojen takana ei ollut vain kuluttajien luottamuksen katoaminen. Koronaviruspandemian rikkomat toimitus- ja alihankintaketjut eivät vieläkään ole täysin korjautuneet. Pula osista hidasti autokauppaa ainakin alkuvuonna.

Kuluttajat haluavat nyt sähköautoja, eikä Uudenkaupungin autotehtaalla ole sellaisia tarjota. Saksalaisen Sono Motorsin kanssa oli tarkoitus aloittaa sähköautotuotanto Suomessa tänä vuonna, mutta tilanne on nyt epäselvä. Sono Motors ilmoitti vuoden lopulla joutuneensa rahoituskriisiin.

Muutosneuvotteluista ilmoittaneilla yrityksillä on lukuisia erilaisia syitä vähentää väkeä tai muutella työtehtäviä. Sen verran yhteistä niistä kyllä löytää, että epävarmuus on kasvanut voimakkaasti ja nopeasti.

Jo epävarmuus on myrkkyä yrityksille, etenkin niiden investointihaluille. Ja entisestään epävarmuutta lisäävät vaikeuksiin joutuneet työmarkkinaneuvottelut.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?