Oppimisen luisu on pakko pysäyttää

Koulutuksesta riittää puhetta vaalien alla, koska siitä kaikilla on mielipide, vaikkei välttämättä tietoa. Pitkään jatkuneesta oppimistulosten laskusta riittää syytä kaikille puolueille jaettavaksi.

22.1. 2:00

Koululaisten oppimistulokset nousivat taas keskusteluun, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime viikolla tuoreen sivistyskatsauksensa.

Katsauksen mukaan vuosituhannen vaihteessa perusopetuksessa alkanut oppimistulosten lasku on ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Samalla erot koululaisten oppimistuloksissa ovat kasvaneet ja heijastelevat aiempaa enemmän oppilaiden sosiaalista taustaa. Lisäksi tyttöjen ja poikien oppimistuloserot ovat kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkealla tasolla.

Tiedot olivat huolestuttavia, mutta eivät yllättäviä. Suomen putoamista OECD-maiden Pisa-vertailun kärkipaikoilta ja yhdeksäsluokkalaisten oppimistulosten huononemista on seurattu julkisuudessa tarkkaan.

Huonot uutiset näyttävät kuitenkin menneen perille hitaasti. Parikymmentä vuotta sitten suomalaiset yllättyivät ja riemastuivat, kun Suomesta oli Pisa-vertailun menestyksen takia tullut koulutuksen ihailtu ja jäljitelty mallimaa. Nyt kun asiaan on totuttu, ilo onkin jo ohi. Sitä ei ole helppo hyväksyä.

Koulutuksesta on syytä puhua nyt vaalien alla. Oppimistulosten heikkeneminen ja polarisoituminen ovat suuria huolenaiheita lastensa tulevaisuutta pohtiville vanhemmille. Ne ovat tärkeitä asioita myös kansakunnalle.

Suomessa on kuviteltu, että suomalaiset ovat korkeasti koulutettu kansa. Jopa ylikouluttautumisesta on puhuttu. Siksi sivistyskatsauksen tiedot jo useamman vuosikymmenen jatkuneesta väestön koulutustason laskusta ovat tyly muistutus. Suomalaisnuorten koulutustaso on laskenut jo alle kehittyneiden maiden keskitason, ja työikäisen väestön koulutustaso on laskemassa alle OECD-maiden keskitason.

Koulutustasoa on vaikea nostaa, jos joka seitsemännen yhdeksäsluokkalaisen lukutaidolla ei todennäköisesti pärjää peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa eikä työelämässä. Vähän tätä paremminkin lukevat ovat suuressa vaarassa syrjäytyä. Lukutaidosta on tullut tärkeä erottaja.

Iso kysymys kuuluu, miten peruskoulun voi läpäistä osaamatta kunnolla lukea. Näyttää siltä, että luokalle jättämisen kynnys on noussut liian korkeaksi liiallisen leimaavuuden pelossa. Oppivelvollisuuden pidentäminen voi tuoda tähän parannusta, mutta vain, jos se kannustaa tarttumaan ongelmiin ajoissa eikä pidentämään oppilaan pallottelua vielä kahdella lisävuodella.

Huonontuneita Pisa-tuloksia ei voi selittää vain ulkomaalaistaustaisten oppilaiden aiempaa suuremmalla määrällä, mutta varsinkin maahanmuuttajataustaisten poikien lukemiseen on kiinnitettävä huomiota. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuore tutkimus kertoo, että joissakin kouluissa suomea tai ruotsia toisena kielenään puhuvat S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin.

Puhutaan isoista asioista. Keskustelu koulutuksesta on myös keskustelua siitä, millainen yhteiskunnan halutaan vastaisuudessa olevan. Suureksi vaaliteemaksi aihe ei silti välttämättä nouse, sillä pitkä huono kehitys mustaa kaikkien kylkiä.

Työmarkkinajärjestö Akavan vaalipaneelissa tällä viikolla puolueet olivat valmiita sopimaan parlamentaarisesti koulutuksen resursseista hallituskausia pidemmäksi ajaksi. Lähempää katsoen puolueiden näkemykset koulutuksesta eroavat tosin huomattavasti.

Koulukeskustelun erityispiirre on, että siinä kaikki pitävät itseään asiantuntijoina. Siksi jokainen uskoo myös tietävänsä, miten koulut pitäisi panna kuntoon. Oikeasti oppimistulosten laskun syitä ei kunnolla vielä tiedetä – kuten ei aikanaan ihan varmasti tiedetty sitäkään, miksi Suomen koulut olivat niin hyviä.

Nopea uudistustahti on vaikeuttanut kokonaiskuvan muodostamista, koska asioita muutetaan usein ennen kuin edellisen uudistuksen kaikki vaikutukset ovat selvinneet. Siksi ei aina tiedetä, mikä toimii ja mikä ei. Nyt tiedetään, että jokin ei toimi, ja sille on jotain tehtävä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?