Rkp ei halua enää olla kaikkien kiva kaveri

Ruotsalaisen kansanpuolueen sisällä jotkut haluaisivat sanoa Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton tapaan, ettei Rkp mene samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Perinteinen linja on silti voittanut ainakin tähän asti. Niinpä Rkp:n edustajat sanovat, että samaan hallitukseen osallistuminen perussuomalaisten kanssa on ”hyvin epätodennäköistä”.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (vas) osallistui 12. tammikuuta Ylen ja Olympiakomitean järjestämään vaalipaneeliin vihreiden Maria Ohisalon, kokoomuksen Petteri Orpon sekä Sdp:n Ville Skinnarin kanssa.

24.1. 2:00 | Päivitetty 24.1. 6:55

Suomen poliittisen kartan muuttuminen on ajanut jopa ikuiseksi hallituspuolueeksi usein pilkatun ruotsalaisen kansanpuolueen uuteen tilanteeseen.

Nykyiseenkin hallitukseen kuuluvalla Rkp:llä on ollut halua ja kykyä toimia hyvinkin erilaisissa hallituskoalitioissa, mitä on helpottanut puolueen ideologinen laajuus. Rkp on kyllä liberaali porvaripuolue, mutta se on pohjimmiltaan kielipuolue, joka haluaa olla hallituksissa turvaamassa ruotsinkielisten oikeudet. Siksi monista poliittisista kysymyksistä erimieliset suomenruotsalaiset äänestävät puoluetta, ja siksi puolueessa on sosiaali- ja talousliberaalit siipensä.

Nyt Rkp:ssa on kuitenkin alettu henkisesti varautua siihen, ettei puolue välttämättä sovi eikä haluakaan seuraavaan hallitukseen. Yleisesti ajatellaan seuraavan hallituksen muodostuvan joko kokoomuksen ja perussuomalaisten tai kokoomuksen ja Sdp:n varaan. Kummassakin vaihtoehdossa mukaan tarvitaan joukko pienempiä puolueita, mutta Rkp:ssa ajatus perussuomalaisten kanssa toimimisesta tuntuu vieraalta.

Puolueen sisällä jotkut haluaisivat sanoa Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton tapaan, ettei Rkp mene samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Perinteinen pragmaattinen linja on silti voittanut ainakin tähän asti. Niinpä Rkp:n edustajat sanovat, että samaan hallitukseen osallistuminen perussuomalaisten kanssa on ”hyvin epätodennäköistä”, mutta sitäkään vaihtoehtoa ei suljeta etukäteen pois.

Tästä pragmaattisuudesta huolimatta moni puolueessa on ärtynyt vinoilusta, että Rkp on kaikkien puolueiden kiva ja harmiton kumppani, joka on valmis mihin hallitukseen tahansa. Rkp:n mukaan niin ei ole, puolueen vain oli aiemmin helppo liittyä erilaisiin koalitioihin, kun politiikassa haettiin yleisesti konsensusta. Nyt niin ei enää ole.

Poliittisen tilanteen muutokset tarjoavat Rkp:lle toki myös mahdollisuuksia.

Yksi mahdollisuus ovat ne pääkaupunkiseudun suomenkieliset liberaalit äänestäjät, joille vihreät näyttäytyy nykyisin liian vasemmistolaisena ja kokoomus liian konservatiivisena.

Rkp:ssa muistetaan kevään 2015 vaalit, jolloin puolueen silloinen puheenjohtaja Carl Haglund keräsi Uudellamaalla noin 21 000 ääntä, ja sen ansiosta Rkp kasvatti vaalipiirin eduskuntapaikkojensa määrän yllättäen kolmesta neljään. Iso selitys olivat suomenkieliset äänestäjät, jotka kannattivat Haglundin myönteistä Nato-linjaa.

Seuraavissa vaaleissa vuonna 2019 Haglund ei ollut ehdolla, ja puolue menetti Uudenmaan neljännen paikkansa. Tämän kevään vaaleissa Rkp yrittää palauttaa sen, eikä se ole mahdotonta. Rkp havittelee lisää suomenkielisiä äänestäjiä myös Helsingissä, jossa puolueella on yksi kansanedustaja, mutta toinen paikka vaatisi odottamattoman äänivyöryn.

Rkp ei kuitenkaan halua muuttua täysin liberaaliksi keskustaoikeistolaiseksi yleispuolueeksi – vaikka puolueen edustajat mielellään sanovat sen olevan jo sellainen. Puhe kaksikielisen Suomen tärkeydestä tarkoittaa viime kädessä ruotsinkielisten aseman ajamista, siksihän ruotsinkieliset puoluetta äänestävät. Puolueen toinen tärkeä kannatusalue on Pohjanmaalla, jossa arvot ovat keskimäärin konservatiivisempia kuin etelässä. Rkp myös ymmärtää esimerkiksi turkistarhausta enemmän kuin etelän liberaalit toivovat.

Nykyisessä eduskunnassa Rkp:llä on kymmenen paikkaa, kun mukaan lasketaan ryhmään kuuluva Ahvenanmaan edustaja. Kannatuskäyrä on pysynyt HS-gallupeissa vakaasti noin 4,5 prosentissa, joten merkittävää muutosta ryhmän kokoon on tuskin odotettavissa.

Rkp on siis hyvissä asemissa seuraavaankin hallitukseen, johon tarvitaan myös pieniä puolueita. Tosin Rkp:llä on pienpuoluemarkkinassa uusi kilpailija, keskusta, josta saattaa vielä tulla kaikkiin hallituksiin sopiva ”uusi Rkp”, ellei se ehdi kokonaan pilata mainettaan sitä ennen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?