Valtion rahanjako menee ohi maalin

Lisäbudjetti sopii tyylillisesti hallituksen talouspoliittiseksi päättötyöksi: rahaa jaetaan niin hyvin, huonoin kuin kosiskelevinkin perusteluin.

Valtiovarainministeriö laski budjettipäällikkö Mika Niemelän johdolla, miten valtion velan hoitokulut kasvavat. Ne nousevat tänä vuonna 2,4 miljardiin euroon viime vuodelle marraskuussa arvioidusta 800 miljoonasta.

25.1. 2:00 | Päivitetty 25.1. 8:07

Kun Sanna Marinin (sd) johtama hallitus päättää lisäbudjetista – todennäköisesti tällä viikolla – hallituksen aktiivipalveluksen voi katsoa päättyneeksi. Vaikka Suomea hallitseekin yhä Marinin hallitus, sen poliittisen toiminnan voi katsoa olevan ohi.

Lisäbudjetti sopii tyylillisesti tämän hallituksen päättötyöksi: se jakaa rahaa sekä hyvin että huonoin perusteluin. Rahaa lotrataan budjetin menokehyksien sisällä ja niiden ulkopuolella. Rahaa menee niille, jotka apua tarvitsevat, ja niille, jotka eivät sitä tarvitse.

Lisäbudjetti onnistuu kertomaan myös hallituksen linjan seurauksista – lainojen korkomenot kasvavat äkkijyrkästi. Mutta siitä ei ole epäselvyyttä, kuka menot lopulta maksaa: ne, jotka nyt lisäbudjetissa rahaa saavat, eli kaikki veronmaksajat.

Valtiovarainministeriö esittää hallitukselle 1,7 miljardin euron lisäbudjettia. Summa voi liikkua vielä hallituksen neuvotteluissa – mutta tietysti vain yhteen suuntaan. Suurimman osan potista vievät valtion lainojen korkomenot. Lisäbudjetti kertoo murheellisesti, kuinka Suomessa politiikka alkoi nollakorkojen maailmassa olettaa, että korottoman lainan aika jatkuu loputtomiin.

Valtiovarainministeriön esityksessä on menokehysten ulkopuolella 400 miljoonaa euroa sähkön hinnan kertahyvityksenä. Erilaiset sähkötuet osoittautuivat urakaksi, joka oli poliittisista syistä tehtävä, vaikka pieleen menisi – vaalien lähestyessä sähkön hinta nousi nopeasti ja oppositio kertoi kansan kärsivän.

Kauas napakympistä hallitus jäikin. Kotitalouksien maksaman sähkön kokonaishinta nousi vuonna 2022 keskimäärin 50 prosenttia, mutta vaihtelu oli valtava. Osalle ei tullut sähköstä mitään lisäkustannuksia, osan lasku pompsahti moninkertaiseksi. Kaikille kuitenkin annetaan ainakin jotain.

Kohdentumisen ongelmaa tuli myös tuloluokittain. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik esitteli viime viikolla Energiaviraston seminaarissa tutkimusryhmänsä tuloksia tukien kohdentumisesta. Viesti oli ihan kirkas.

Suurituloisimmat asuntokunnat käyttävät viisi kertaa enemmän sähköä kuin pienituloisimmat. Hyvätuloisilla on useampia sähkösopimuksia ja he lämmittävät usein sähköllä, mutta heidän sähkömenonsa suhteessa käytettäviin tuloihin ovat vähäisemmät kuin pienituloisilla – ja yhteiskunnan tarjoamaa apua ammennetaan isolla kauhalla suurituloisille. Siis niille, jotka sitä eivät oikeastaan tarvitse.

Kiinteä euromääräinen omavastuu kuluissa on yksi pääsyistä siihen, että tuissa syntyy tällainen epäoikeudenmukainen kupru. Parempaa mallia rakennellaan, mutta se ehtisi ehkä ensi talveksi – jolloin sähkön hinnan oletetaan olevan jo paljon alempi.

Mitä lähemmäs vaaleja on tultu, sitä enemmän äänestäjää on yhteisillä varoilla kosiskeltu. Yksi älyttömimmistä ideoista tuli kannatuskadosta kärsivältä keskustalta. Entinen tiukan taloudenpidon valtiovarainministeri, nykyinen huolestunut keskustajohtaja Annika Saarikko tarjosi hautaan saatellulle asuntolainojen korkovähennysoikeudelle ylösnousemusta.

Saarikon ideassa olisi ihan sama ongelma kuin sähkötuissa: siitä menisi suhteeton osa keski- ja hyvätuloisille. Mutta siinä on poliitikon kannalta myös sama etu – rahallista etua saavat ryhmät ovat suuria ja niissä on varmoja äänestäjiä.

Hallitus taisteli kriisejä ja inflaatiota vastaan. Työllisyysaste nousi hyväksi. Mutta hallituksen talouspolitiikasta muistetaan myös se, mikä maistuu hallitustaipaleen päättötyössä. Velkarahan kosiskeleva, sekava ja liioiteltu käyttö jättää ikävän jälkimaun.

Oikaisu 25.1. kello 8.07. Tekstin alussa ollut viittaus keskiviikkoon lisäbudjetin hyväksymispäivänä poistettu.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?