Ähtärin pandasaagassa on tällä viikolla nähty äkkinäisiä käänteitä.
Ähtärin eläinpuistossa on kaksi pandaa: Lumi ja Pyry. Puiston rahat eivät enää riitä pandojen ylläpitoon ja pandat omistavalle Kiinalle maksettavaan vuokraan. Siksi valtiovarainministeriö esitti, että lisäbudjetissa pandoille annettaisiin viisi miljoonaa euroa.
Summa on valtion budjetissa marginaalinen, mutta Ähtärin ulkopuolella tieto pöyristytti. Pandoihin käytettäisiin paljon enemmän rahaa kuin vaikkapa Suomessa uhanalaisten saimaannorpan ja naalin suojeluun. Miljoonatuessa pandoille näyttivät yhdistyvän hallituksen kepeä taloudenpito ja siltarumpupolitiikka.
Ähtäri on Vaasan vaalipiirissä, josta hallituksessa on tällä hetkellä neljä ministeriä. Heistä ähtäriläinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk) on profiloitunut panda-asioissa, mutta myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) on samasta vaalipiiristä.
Hallitus päätyi ensin neuvotteluissaan esittämään viiden miljoonan sijaan kolmea miljoonaa, mutta poliittinen kritiikki ja pandavitsit eivät sillä vaimenneet. Keskiviikkopäivän päätteeksi Kurvinen sitten ilmoitti, että lisäbudjetin pandoja koskeva ehdotus vedetään pois. Kurvisen mukaan pandojen jatkoa alkaa selvittää työryhmä.
Tilanne on kinkkinen. Pandat ovat Kiinalle pehmeän vallan käyttöä sekä tärkeä diplomatian ja kauppapolitiikan väline, mutta lopulta myös arvovaltakysymys. Kun hallitus pohtii Ähtärin pandoja, se pohtii käytännössä myös Suomen ja Kiinan suhdetta.
Pandojen hankkiminen Suomeen oli jo alun perin virhe. Suomi työnsi päänsä Kiinan tarjoamaan silmukkaan, josta on vaikea pyristellä eroon. Nyt pandoista puhutaan tilanteessa, jossa riippuvuutta Kiinasta halutaan vähentää.
Ähtärin pandat ovat symboleita samalta naiiviuden ajalta, jota edustavat suomalaisyhtiöiden Venäjälle tekemät ja nyt pakkomyytävät sijoitukset.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.