Suomi ja Ruotsi kulkevat samaan tahtiin

Suomen ja Ruotsin voimien yhdistäminen on historiallinen muutos, joka alkoi jo ennen kuin Nato-jäsenyyttä edes harkittiin. Siitä tulee pitää kiinni.

Presidentti Sauli Niinistö ja kuningas Kaarle XVI Kustaa tapasivat Ruotsissa viime toukokuussa.

25.1. 16:30

Yleensä sanansa tarkasti valitseva ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) tempautui yllättäen Ylen haastattelussa spekuloimaan tilanteella, jossa Ruotsin Nato-jäsenyys joutuisi pysyvään limboon. Haavisto antoi ymmärtää, että sellaisessa tilanteessa Suomi saattaisi joutua harkitsemaan omia ratkaisujaan. Suomen virallinen linja on, että Suomi ja Ruotsi hakeutuvat Natoon yhtä aikaa.

Ruotsissa lausunnosta nousseen kohun jälkeen Haavisto pahoitteli panneensa ”mutkia suoriksi”. Presidentti Sauli Niinistön mielestä nyt kannattaa pitää pää kylmänä ja odottaa Turkin vaaleja.

Kiihtyneet reaktiot paljastivat kaksi tärkeää asiaa: Suomessa ja Ruotsissa ollaan nyt äärimmäisen hermostuneita Turkin toimista, eikä naapurimaiden keskinäinen luottamus ole ihan niin vahva kuin on haluttu vakuuttaa.

Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään jo toistakymmentä vuotta. Samalla on rakennettu luottamussuhdetta, joka osoitti lujuutensa viime keväänä, kun naapurimaat päätyivät hakemaan yhtä jalkaa Naton jäsenyyttä.

Ruotsi on Suomen puolustukselle välttämätön. Sodassa Suomi tarvitsisi apua Ruotsista tai Ruotsin kautta. Puolustuksella Ruotsin alue tarjoaisi tärkeää syvyyttä. Yhdessä maat muodostavat sotilasvoiman, jonka vahvuudet täydentävät hyvin toisiaan.

Ruotsin sitominen Suomen puolustukseen on Suomen pitkäaikainen tavoite, mutta viime vuosina myös Ruotsissa on ymmärretty, miten paljon maa tarvitsee Suomea. Se on luonut pohjan sotilaalliselle lähentymiselle, jota on kuitenkin varjostanut historiasta kumpuava kysymys: jos sota syttyy, voiko naapuriin luottaa. Nato-jäsenyys vastaa siihen kysymykseen.

Nato on Suomelle tärkeä, mutta niin on myös Ruotsi. Kaksi maata kuuluvat yhteen – Suomen, Ruotsin ja Natonkin laskelmissa. Siksi nyt on pidettävä hermot kurissa ja päämäärä kirkkaana mielessä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?