SAK:n mahtiliitto Teollisuusliitto hylkäsi perjantaina valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen teknologiateollisuuteen. Teknologiateollisuuden työnantajille ehdotus olisi kelvannut.
Teollisuusliitto hylkäsi ehdotuksen, koska sen mielestä palkankorotukset olisivat jääneet liian pieniksi ja koska liian pieni osa korotuksista olisi ollut kaikille jaettavia yleiskorotuksia.
Teknologiateollisuuden työntekijäsopimus on Suomen ehkä joustavin duunareita koskeva työehtosopimus: käytännössä lähes kaikista työehdoista voi sopia työpaikoilla.
Vasta jos sopimukseen ei paikallisesti päästä, kaivetaan työehtosopimus esiin. Sieltä löytyy perälauta esimerkiksi siihen, miten paikalliset erät jaetaan, jos niistä ei ole päästy työpaikalla sopimukseen.
Teknologiateollisuudessa aika alkaa käydä vähiin. Ensimmäinen kolmen päivän lakkorupeama on alkamassa ensi viikon keskiviikkona, toinen seuraavalla viikolla.
Teknologiateollisuuden työnantajat neuvottelee myös alan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden kanssa. Niissäkin on sopimukseen pääseminen epätodennäköistä, koska työntekijöiden sopimus puuttuu.
Neuvotteluja, sovittelua ja työtaistelu-uhkia saattaa pikapuoliin olla luvassa muillakin aloilla. AKT:n hallitus on antanut liiton johdolle valtuudet jättää työtaisteluvaroitus. Liiton puheenjohtaja Ismo Kokko vaatii, että teknologiateollisuuden neuvotteluissa pitää saada tällä viikolla todellista edistystä. Myös kaupan alan sopimus on katkolla kuunvaihteessa, ja lakkovaroitukset sinne on jo annettu.
Teollisuusliitto neuvottelee samoihin aikoihin myös kemianteollisuuden sopimuksista. Tuskin niistäkään päästään yhteisymmärrykseen. Itse asiassa kaikkialla odotellaan teknologiateollisuuden työntekijäsopimusta. Siitä muut alat ja liitot saavat mallin, millaisista palkankorotuksista neuvotellaan.
Vahvan vinkin muut alat saavat hylätystä sovintoehdotuksesta. Teknologiateollisuuden työntekijäsopimus olisi tiennyt tälle vuodelle keskimäärin 4,1 prosentin ja ensi vuodelle 2,5 prosentin korotuksen. Kaikki eivät saisi sellaisia korotuksia, koska työpaikoilla jaettavan erän osuus on suhteellisen suuri. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan sovintoehdotus ei kompensoi riittävästi yhä hurjana laukkaavan inflaation ostovoimaa heikentävää vaikutusta.
Sovintoehdotus oli mallia 1+1 eli toisen vuoden korotuksista olisi neuvoteltu taas ensi syksynä. Malli on nykyisissä oloissa sinänsä järkevä, kun talousnäkymät edes vuoden päähän ovat hämäriä. Esimerkiksi inflaatio voi ensi syksyksi hyvinkin rauhoittua.
Toisaalta syksyllä päättynyt sopimuskin oli mallia 1+1. Syksy neuvoteltiin vain tämän vuoden palkankorotuksista, mutta näkemysero osoittautui liian suureksi, ja nyt neuvotellaan koko sopimuksesta. Ovatko työnantajat ja -tekijät todella valmiit käymään saman ruljanssin joka vuosi uudestaan?
SAK:laisella ammattiyhdistysliikkeellä tuntuu nyt olevan uho päällä. Monta vuotta palkansaajat puristivat nyrkkiä taskussa, kun selvästi oli nähtävissä Etelärannan tavoite: teknologiateollisuus määrittää palkankorotusvaran kaikille muille.
Oman kiemuransa teknologiateollisuuden neuvotteluihin tuo vielä kesällä tehty kunta- ja hyvinvointialan kytkös teollisuuden ja kuljetusalan palkankorotuksiin. Kuntapuoli saa lähivuodet automaattisesti noin prosenttiyksikön verran suuremmat korotukset kuin teollisuus ja kuljetusala.
Suomen vienti on vielä hyvin kilpailukykyinen, vaikka työnantaja varoitteleekin tulevaisuuden sumuisista näkymistä. Mutta Suomella on vielä mahdollisuus sotkea asiansa ihan omin voimin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.