Eduskuntavaalien asetelmat kiristyvät, kun kokoomuksen kannatus on alkanut sulaa vaalien lähestyessä. Ylen kyselyssä 2.2. kokoomuksen kannatus oli laskenut 21,6 prosenttiin, jolla puolue on enää 2,5 prosenttiyksikköä Sdp:n edellä. Perussuomalaiset puolestaan hengittää demarien niskaan 0,7 prosenttiyksikön päässä. Vaaleista on tulossa kolmen kauppa.
Muutos ei ole odottamaton, sillä takaa-ajajilla on vaalipäivän lähestyessä tapana saada kyselyjen kärkijänistä kiinni. Sdp on voinut hyötyä pääministeri Sanna Marinin (sd) ärhäköistä esiintymisistä. Jos kokoomuksen Petteri Orpo ei pärjää sananvaihdoissa paremmin, kokoomukselta saattaa tipahtaa odotettu vaalivoitto haarukasta rinnuksille.
Sdp ei halua tyytyä vaaleissa kakkospaikkaan vaan tavoittelee jatkoa pääministeripuolueena. Se kävi ilmeiseksi, kun puolue julkisti viime viikolla omat talouslinjauksensa.
Ennakkoon Sdp:n odotettiin tarjoavan pienempiä menosopeutuksia – eli leikkauksia – kuin aiemmin omat ohjelmansa julkistaneet kokoomus ja perussuomalaiset mutta signaloivan kuitenkin selkeää muutosta nykyhallituksen velkahuolettomaan talouslinjaan.
Odotettua muutosta ei nähty. Sdp ilmoitti kyllä esittävänsä 3,5–6 miljardin euron sopeutusta vaalikauden aikana, mutta keinot siihen pääsemiseen jäivät pitkälti toiveiden varaan: veropohjan tiivistäminen sekä talouskasvun ja työllisyyden parantaminen. Suorat menovähennykset olivat ohjelmassa pienempiä kuin vasemmistoliitolla.
Taustalla lienee myös taktinen laskelmointi. Taloudesta odotetaan vaalien pääteemaa. Ohjelmallaan Sdp asemoi itsensä talousasioissa kokoomuksen päävastustajaksi. Sdp hyötyy, jos vaalikampanjan jännite kulkee Marinin ja Orpon välillä.
Vaaleissa tähdätään valtaan, mutta vaalien jälkeen tehdään se, mitä täytyy. Marinin hallituksen taival kulki neljä vuotta kriisistä kriisiin, eikä mikään viittaa siihen, että meno olisi jatkossa yhtään tasaisempaa. Luultavasti tulevakin hallituskausi sujuu pitkälti päälle kaatuviin kriiseihin vastatessa.
Taivaanranta on nyt sen näköinen, että seuraava hallitus saa hoitaakseen tuttuja ongelmia, uusia ongelmia ja vielä täysin odottamattomiakin ongelmia.
Tasaväkinen tilanne ennakoi, että edessä on kiihkeä vaalikampanja. Kun kolmella puolueella on vielä mahdollisuus ykköspaikkaan, niillä on kiusaus panna kaikki peliin huomisesta huolehtimatta. Rumaksikin meno voi käydä.
”Poliitikkojen ja äänestäjien pitäisi herätä todellisuuteen.
Suomalaiseen monipuoluejärjestelmään kuuluu kuitenkin se, että vaalipukarien pitää heti vaalien jälkeen muuntautua hallituskumppaneiksi. Kolmesta suurimmasta puolueesta hallitukseen tarvitaan melko varmasti kaksi.
Tässä tilanteessa hallitus pitää vaalituloksesta riippumatta saada pystyyn nopeasti. Viime torstaina presidentti Sauli Niinistö ilmaisi huolensa siitä, että hallitusneuvottelujen pitkittyminen voisi hankaloittaa Nato-prosessin hoitoa.
Huolestuttava maailmantilanne on ainakin toistaiseksi heijastunut vaaleihin yllättävänkin vähän. Venäjän presidentti Vladimir Putin uhkaili viime viikolla Stalingradin taistelun muistopuheessaan länsimaita ydinaseiden käytöllä. Suomalaispoliitikot ovat kuitenkin olleet omissa puheissaan huolissaan esimerkiksi vuorineuvosten veroista, katujengiläisistä ja vessoissa vaanivista transihmisistä.
Niin poliitikkojen kuin äänestäjienkin olisi selvästi aika herätä todellisuuteen. Turvallisuuspolitiikka ei ole puolueita erottava vaaliteema, mutta kaiken taustalla se on.
Vaaleihin kuuluu tietysti erottautumista, haastamista ja vastakkainasettelua. Sitähän politiikka on. Mutta vaalikiiman keskelläkään ei pidä unohtaa, että Suomi on pahassa paikassa. Tärkeintä näissä vaaleissa on lopulta se, että Suomeen saadaan vahva ja toimintakykyinen hallitus kantamaan vastuuta maan asioista edessä olevina vaikeina aikoina.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.