Siinä, että suurvallat vakoilevat toisiaan, ei ole mitään uutta. Varsinkin Kiinan teknologialoikat ovat perustuneet siihen, että maa varastaa ja hakkeroi länneltä tietoa ja taitoja.
Vakoilulennoilla on pitkä historia, ja nykyisin satelliitit keräävät tietoja eri maista jatkuvasti. On silti erikoista, että maailma seurasi päiväkausia Kiinan epäillyn vakoiluilmapallon lipumista varsin uskaliasta reittiä Yhdysvaltojen ilmatilassa. Pallo kulki sotilaallisesti herkällä alueella Montanassa lähellä amerikkalaisten ydinasetukikohtia.
Pallo loukkasi Yhdysvaltojen suvereniteettia, mutta asevoimat ampui pallon alas lauantaina vasta, kun pallo oli meren yllä. Vastaava pallo lentää myös Etelä-Amerikan yläpuolella.
Kiina viestii, että siviilitutkimuskäytössä ollut pallo karkasi vahingossa. Jos Kiina testaa, miten pitkälle Yhdysvaltojen kanssa voi mennä, riski on suuri. Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on Taiwanin ja Yhdysvaltojen kiristämän teknologiavientivalvonnan vuoksi räjähdysherkkä kuin äärimmilleen puhallettu ilmapallo.
Kiinalla ja Yhdysvalloilla on intressi myös liennyttää jännitteitä, kun Venäjä uhittelee ydinaseilla. Jotta Ukrainaan saataisiin rauha, myös Kiinaa tarvitaan sitä takaamaan. Presidentit Joe Biden ja Xi Jinping tapasivat marraskuussa G20-kokouksessa Balilla, vaikka Kiina tukee yhä epäsuorasti Venäjää Ukrainan sodassa.
Nyt Biden on ollut varovainen, sillä suurvaltapelissä toimitaan vastavuoroisesti: pakotteisiin vastataan pakotteilla, karkotuksiin karkotuksilla. Kun Yhdysvallat ampui alas Kiinan vakoiluteknologiaa, samoin voi käydä Yhdysvaltojen laitteille.
Yhdysvalloille Kiina on aina suurin uhka. Pallokriisin vuoksi ulkoministeri Antony Blinken siirsi Kiinan-vierailuaan, mutta pohjimmiltaan kyse on isommasta asiasta. Kiina toimii koko ajan aggressiivisemmin oman alueensa ulkopuolella, ja siihen Yhdysvallat vastaa. Sotilaalliset jännitteet uhkaavat kasvaa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.